Siirry sisältöön

Peltopyy

Pyyntilupaa haetaan ensisijaisesti sähköisesti Oma riista -palvelussa (oma.riista.fi).

Piirros peltopyystä

Suomen riistakeskus voi voimassa olevan metsästysasetuksen mukaan myöntää pyyntiluvan peltopyyn metsästykseen muualla kuin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Myönnetty pyyntilupa on voimassa enintään vuoden myöntämisajankohdasta lukien.

Hakijan on liitettävä pyyntilupaa koskevaan hakemukseen selvitys siitä, millä alueella ja minä ajankohtana pyyntilupahakemuksessa tarkoitettua riistaeläinlajia on tarkoitus metsästää. Hakijan on lisäksi Suomen riistakeskuksen niin vaatiessa esitettävä selvitys metsästysoikeudestaan pyyntilupahakemusalueella sekä selvitys hakemuksessa tarkoitetun riistaeläinlajin kannan suuruudesta.

Pyyntilupa myönnetään enintään haetulle riistaeläinten yksilömäärälle. Jos riistaeläinlajin kannan tarkoituksenmukainen hoitaminen sekä metsästyksen tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, Suomen riistakeskus voi vähentää metsästettävien eläinten määrää haetusta. Lisäksi riistakeskuksen on otettava huomioon pyyntilupaa myöntäessään se, että kyseisen riistaeläinlajin aiheuttamat vahingot pysyvät alueella kohtuullisina.

Erityisestä syystä pyyntilupaan voidaan asettaa pyyntitapaa tai pyyntialuetta koskevia rajoituksia sekä ottaa pyyntilupaan pyydystettävien eläinten ikää ja sukupuolta koskevia määräyksiä

 

Peltopyytä koskevat ohjeet

Lainsäädännön ja kannanhoidon tavoitteet

Metsästysasetuksen mukaan Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueen ulkopuolella tarvitaan pyyntilupa peltopyyn metsästykseen.

Pyyntilupaharkinnan pitää turvata kotimaista itäistä peltopyylajia sekä edistää kannanhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. (Suomen peltopyykannan hoitosuunnitelma (luontojariista.fi, PDF)) Mainittujen maakuntien ulkopuolella pyyntilupa peltopyyn itäisen luonnonvaraisen kannan metsästämiseen edellyttää vahvaa tieteellistä näyttöä metsästyskelpoisesta populaatiosta. Käytännössä pyyntilupia ei myönnetä itäisen luonnonvaraisen kannan metsästämiseen.

Istutetuille linnuille voidaan metsästys- ja koiraharrastustarkoitukseen myöntää pyyntilupa, jos pyyntiluvan seurauksena itäisen luonnonvaraisen kannan yksilöitä ei jää saaliiksi eikä vaaranneta itäisen luonnonvaraisen kannan geneettistä puhtautta.

 

Tarhatut peltopyyt

Suomessa on pitkät perinteet peltopyiden tarhaamisesta ja lintujen luontoon laskemisesta. Kotimaisten peltopyiden tarhaaminen ja luontoon laskeminen ei sinänsä ole kiellettyä tai luvanvaraista. Peltopyiden tuonti (MetsL 42§) ja tuontilintujen tai niiden jälkeläisten luontoon laskeminen on kiellettyä ilman Suomen riistakeskuksen lupa. Myös kotimaisen suomalaisen tarhakannan linnut ovat DNA-analyysien mukaan olleet lähes poikkeuksetta läntistä alalajia. Oletuksena on pidettävä, että kaikki tarhatut linnut, myös suomalainen vanha tarhakanta, ovat enemmän tai vähemmän vierasta läntistä alalajia.

Kannanhoidon tavoitteiden mukaisesti ei ole suotavaa, että läntisen alalajin yksilöitä jäävät luontoon lisääntymään tai sekoittuvat villiin luonnonvaraiseen itäiseen peltopyykantaan. Tämä koskee sekä vanhaa suomalaista tarhakantaa että uutta tuontikantaa. Tarhattuja peltopyitä ei tulisi näin ollen laskea luontoon, jos tavoitteena on luonnonkannan vahvistaminen.

 

Pyyntilupa tarhatuille ja maastoon istutetuille peltopyylle

Pyyntilupa voidaan myöntää istutettujen tarhapeltopyiden metsästykseen, jos pyyntilupapäätös ei johda kantatavoitteiden heikkenemisen.  Mahdollista pyyntilupahakemusta ei voida vahvistaa perustelemalla sitä peltopyyn elinympäristön hoitamisella tai muilla toimenpiteillä, jotka parantavat lintujen eloon jäämistä. Tavoitteena tulee olla, että istutetut linnut häviävät luonnosta metsästyskauden jälkeen.

 

Pyyntilupa tuontilinnuille ja niiden jälkeläisille

Jos peltopyitä tuodaan maahan, siihen tarvitaan Suomen riistakeskuksen tuontilupa ja tuontiluvan yhteyteen myönnetään myös luontoon laskemislupa, jossa istutusalue on määrätty. Tuontilintuja ja niiden jälkeläisiä ei saa laskea luontoon muualle, kuin luvassa määrätylle alueelle. Näille linnuille tulisi hakea peltopyyn pyyntilupa ja tavoitteena on, että metsästyksen jälkeen luontoon ei pysyvästi jää lintuja.

 

Suomen riistakeskuksen pyyntilupaharkinta

Suomen riistakeskus arvioi onko vaarana, että rauhoitettu luonnonvarainen itäinen peltopyy joutuu metsästäjien saaliiksi pyyntiluvanvaraisessa metsästyksessä ja onko vaarana, että istutetut linnut sekoittuvat luonnonvaraiseen itäiseen peltopyypopulaatioon.

Näin ollen Suomen riistakeskus lähtökohtaisesti ei myönnä pyyntilupia istutetuille linnuille, jos istutusalueen läheisyydessä esiintyy luonnonvaraista itäistä peltopyykantaa. Ohjeellinen varoetäisyys istutusalueesta luonnonvaraisen kannan esiintymisalueelle on noin 10 km. Harkintaan vaikuttaa myös istutettu lintumäärä ja maaston olosuhteet. Lähteenä harkinnassa käytetään parasta käytettävissä olevaa tieteellistä tietoa. Tällä hetkellä Suomen Lintuatlaksen tietoja peltopyyn esiintymisestä.

 

Lintujen alkuperä

Hakijan kuuluu hakemuksessa selvittää, onko kyseessä tuontilintukannasta vai kotimaisesta tarhakannasta.

Hakemuksesta kuuluu ilmetä lintujen toimittaja ja mistä linnut ovat peräisin ja myös mistä lintujen toimittaja on lintunsa saanut. Jos kyseessä on tuontilinnuista, hakemuksen liitetään Suomen riistakeskuksen maahantuontilupa ja luontoon laskemislupa.

 

Lintujen määrä ja pyyntilupa-alue

Hakijan kuuluu hakemuksessa selvittää, kuinka monta lintua on tarkoitus istuttaa. Pyyntilupa myönnetään maksimissaan istutetulle määrälle. Pyyntilupahakemuksesta tulee ilmetä yksiselitteinen pyyntilupa-alue ja sen koko. Alueen tulisi olla rajattu maksimissaan noin muutamaan tuhanteen hehtaariin.

Jos istutusalueen läheisyydessä (Suomen Lintuatlas) esiintyy luonnonvaraista peltopyykantaa lupa ei lähtökohtaisesti myönnetä. Jos on tarkoitus istuttaa pieniä määriä lintuja (max n. 150 kpl) ja alue on tiukasti rajattu (alle n. 200 ha) ja /tai siihen liittyy joku maantieteellinen este, kuten iso vesi- tai metsäalue, voidaan hyväksyä vähän lyhyempi varoetäisyys luonnonvaraiselle kannalle.

Jos luvan hakeminen Oma riista -palvelussa ei ole mahdollista, lupaa voi hakea myös lomakkeella

Pyyntiluvan hakemuslomake 10 § 1 mom. (doc)

Pyyntiluvan hakemuslomake 10 § 1 mom (odt)

Pyyntiluvan hakemuslomake 10 § 1 mom (pdf) 

Lupamaksut

Lupapäätösten hinnat