Siirry sisältöön

Riistalinnut, rauhoittamattomat linnut

Hae lupaa Oma riista -palvelussa:

Metsähanhi ja Oma riista logo

Metsästyslain mukaan, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, eikä päätös haittaa kyseessä olevan lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä, voi Suomen riistakeskus myöntää poikkeusluvan riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pyydystämiseen tai tappamiseen niiden rauhoitusaikana seuraavin perustein:

  1. kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi;
  2. lentoturvallisuuden takaamiseksi;
  3. viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi;
  4. kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai
  5. tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa sekä tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen.

Poikkeuslupa voidaan myöntää seuraavien riistalintulajien osalta: kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.

Lisäksi poikkeuslupa voidaan myöntää seuraavien rauhoittamattomien lintulajien osalta: korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, naakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas.

 

Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat

Korppi·

    • Poronhoitoalueella 10.4.—31.7.

Varis

    • Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.—31.7.
    • Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7.
    • Muualla maassa 10.3.—31.7

Harakka

    • Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4.—31.7.
    • Muualla maassa 1.4.—31.7.

Naakka·

    • Koko maassa 10.3.–31.7.

Harmaalokki

    • Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.—31.7.
    • Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7.
    • Muualla maassa 10.3.—31.7

Huom. Harmaalokkikoloniat on rauhoitettu koko vuoden.

Merilokki

    • Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.—31.7.
    • Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7.
    • Muualla maassa 10.3.—31.7.

Kesykyyhky

    • Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.—31.7.
    • Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7.
    • Muualla maassa 10.3.—31.7.

Räkättirastas

    • Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.—31.7.
    • Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7.
    • Muualla maassa 10.3.—31.7.

 


Poikkeusluvan hakeminen

Sekä riistalintujen että rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat haetaan ensisijaisesti Oma riista -palvelussa. Hakijan on oltava oikeustoimikelpoinen henkilö, yhteisö (esim. rekisteröity yhdistys) tai yritys. Kun kyse on vahinkoperusteisesta poikkeusluvasta, vahingonkärsijänä olevan henkilön/tahon tulee ensisijaisesti itse toimia luvanhakijana. Poikkeusluvan myöntämisen jälkeen voi luvan saanut sopia sen käytöstä valitsemiensa henkilöiden/tahojen kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Yhteisön (esim. metsästysseura) tapauksessa Suomen riistakeskus suosittelee, että hakijaksi merkitään yhteisö ja hakemuksen yhteyshenkilöksi kyseisen yhteisön sääntöjen mukainen nimenkirjoittaja. Rekisteröimättömien yhteisöjen osalta (esim. metsästysseurue) hakijaksi on valittava oikeustoimikelpoinen henkilö. Tämän henkilön on oltava sama kuin yhteyshenkilö.

Usean hakijan yhteishakemuksessa on nimettävä yhteisluvan hallinnollinen haltija, jonka on oltava sama kuin yhteyshenkilö. Lisäksi tällaisessa hakeuksessa tulee jokaisen osakkaan (vahingonkärsijän) osalta olla esitettyinä yhteystiedot sekä hakijana toimivalle henkilölle annettu valtuutus.

Hakijan tulee antaa hakemuksessaan mahdollisimman tarkat tiedot estettävän vahingon suuruudesta ja luonteesta sekä vahinkojen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä vahinkoalueella. Hakijan tulee myös selvittää perusteellisesti ne syyt, miksi vahinkoa ei voida estää muutoin kuin pyytämällä rauhoitettuja lintuja niiden rauhoitusaikana. Lisäksi hakemuksella tulee kuvata mahdollisimman tarkasti kyseisen lintulajin kannan tilaa ja käyttäytymistä hakemusalueella. Yhteishakemuksessa selvitys on annettava selkeästi jokaisen osakkaan kohdalta yksitellen.

Hakemusalue rajataan hakemuksen oheen liitettävään karttaan. Helpoiten kartta on piirrettävissä Oma riistan Alueet-välilehdellä yksityishenkilön näkymässä. Mikäli kartan laatiminen ei ole mahdollista, voidaan hakemusalue määritellä myös sanallisesti. Haettavan poikkeuslupa-ajan osalta on tärkeää huomioida, että rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat vaihtelevat sekä lajeittain että alueittain.

Poikkeuslupaa riistalinnuille ja rauhoittamattomille linnuille voi hakea määräaikaisena enintään viiden vuoden ajaksi. Vuotta pidemmäksi ajaksi määräaikainen poikkeuslupa voidaan myöntää kuitenkin vain:

  • pysyvästi perustetulle kohteelle
  • eläimistön suojelemisen perusteella
  • tutkimusperusteella
  • luonnonhoitohankkeen yhteydessä

Lisäksi poikkeuslupaa on tiettyjen edellytysten täyttyessä mahdollista anoa toistaiseksi voimassa olevaksi ajaksi hakeutumalla ilmoitusmenettelyyn. Tarkempaa tietoa ilmoitusmenettelystä löydät alta.

Poikkeusluvat esimerkiksi variksen ja räkättirastaan rauhoituksesta poikkeamiseksi keväälle ja kesälle tulee hakea hyvissä ajoin. Suurin osa rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupapäätöksistä tehdään alkuvuodesta, jolloin hakemusten käsittely voi ruuhkautua. Ennen myönteisen poikkeuslupapäätöksen täytäntöönpanoa on yleensä myös odotettava valitusaika, joka on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Ennakoitavissa olevissa vahinkotilanteissa hakemukset on siis syytä jättää mahdollisimman aikaisin, mielellään 2–2,5 kuukautta ennen haetun poikkeuslupa-ajan alkua. Hakemukset käsitellään lähtökohtaisesti siinä järjestyksessä, kun ne ovat Suomen riistakeskukseen saapuneet. Olemalla ajoissa liikkeellä pääsee todennäköisimmin vahinkojen torjuntaan heti haetun lupa-ajan alusta.

 

Ilmoitusmenettely

Ilmoitusmenettelyyn hakeutuminen, eli toistaiseksi voimassa oleva poikkeusluvan anominen, koskee ainoastaan metsästyslain 5 §:ssä tarkoitettujen rauhoittamattomien lintujen pyydystämistä tai tappamista.

Ilmoitusmenettely voi tulla kyseeseen vain seuraavin metsästyslain mukaisin perustein:

  • kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi
  • lentoturvallisuuden takaamiseksi
  • viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi

Lisäksi edellytyksenä on, että turvattavan toiminnan luonteen ja laajuuden takia tarve poikkeamiselle on säännöllistä, ja kyseessä on jokin seuraavista kohteista:

  • ilmailulain (864/2014) 75 §:n 1. kohdassa tarkoitettu lentoasema
  • elintarvikelain (23/2006) mukaisesti hyväksytty elintarvikehuoneisto
  • jätteidenkäsittelylaitos
  • yli 1 hehtaarin suuruinen marja- ja vihannesviljelmä
  • turkistarha
  • kalanviljelylaitos tai
  • tuotantoeläinsuoja

Ilmoitusmenettelyyn hyväksyttäessä Suomen riistakeskus vahvistaa ne lintulajit, joita ilmoitusmenettely koskee sekä asettaa vuosittain metsästettävät enimmäismäärät lajeittain. Suomen riistakeskus voi ilmoitusmenettelyn voimassaoloaikana muuttaa päätöksessä määräämäänsä saaliin vuotuista enimmäismäärää lintukannoista, lintujen käyttäytymisestä tai karkotus- ja suojauskeinoista saadun uuden selvityksen perusteella.

Kuten määräaikaistenkin poikkeuslupien kohdalla, myös ilmoitusmenettelyyn hyväksytyn toimijan on vuosittain tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Suojattavan toiminnan loppumisesta tai merkittävästä muuttumisesta on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, joka tekee arvion ilmoitusmenettelyn jatkumisesta.

 

Erityistä hygieniaperusteisista hakemuksista

Hygieniaperusteisissa poikkeuslupahakemuksissa on mukaan liitettävä kunnan terveysviranomaisen lausunto. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi eläinten terveyteen liittyvät vahinkotilanteet tuotanto- ja kotieläintiloilla sekä vahinkotilanteet jätteidenkäsittelylaitoksilla ja elintarvikehuoneistoissa. Hygieniaperusteisia poikkeuksia on haettu myös erilaisiin varastoihin, tehtaisiin ja pysäköintihalleihin.

Poikkeusluvan hakijan tulee hankkia lausunto kunnan toimivaltaiselta viranomaiselta. Eläinten terveyttä koskevissa tilanteissa lausunnonantajina ovat toimineet eläinlääkärit (yleensä kunnaneläinlääkäri) ja ihmisten osalta kunnan toimivaltainen terveysviranomainen. Vaatimus perustuu oikeuskäytäntöön, ja se koskee sekä määräaikaisia poikkeuslupia että ilmoitusmenettelyä.

 

Kiellettyjen pyyntivälineiden tai -menetelmien käyttäminen

Samalla hakemuksella voidaan myös hakea poikkeuslupaa kyseessä olevien lintulajien pyynnissä muutoin kiellettyjen pyyntivälineiden tai -menetelmien käyttämiseen, mikäli se on vahinkojen estämisen kannalta tarpeellista. Hakijan tulee perusteellisesti selvittää syyt, miksi haettu poikkeusmenetelmä on tarpeen lintujen pyynnissä.

 

Suomen riistakeskukselle osoitettu lupahakemus tulee lähettää

 

joko postitse osoitteella:

Suomen riistakeskus

LH-kirjaamo

Sompiontie 1

00730 Helsinki

 

tai sähköpostilla:

lupahallinto.kirjaamo@riista.fi

 

Poikkeusluvan hakemuslomake 41 b § 1 mom vahinkoperusteinen ja 41 b § 3 mom ilmoitusmenettely (PDF)

Poikkeusluvan hakemuslomake 41 b § 1 mom vahinkoperusteinen ja 41 b § 3 mom ilmoitusmenettely (doc)

 

Poikkeusluvan hakemuslomake 41 b § 2 mom. (doc)
Poikkeusluvan hakemuslomake 41 b § 2 mom. (odt)
Poikkeusluvan hakemuslomake 41 b § 2 mom. (PDF)