Sivu päivittyy, päivitetty viimeksi 22.12.2025.
Suden kiintiömetsästyksen lainsäädäntö on valmistelussa. Metsästyksen käynnistyminen edellyttää muutoksia metsästyslakiin, valtioneuvoston asetuksia sekä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetusta.
Säädöspohjan keskeneräisyyden vuoksi sivulla esitetyt asiat ovat alustavia ja niihin voi tulla muutoksia. Päivitämme tietoja niiden varmistuttua.
Maa- ja metsätalousministeriön sivulta (mmm.fi) löydät kattavasti tietoa lainsäädännön valmistelun taustoista ja etenemisestä.
Eduskunta hyväksyi metsästyslain muutoksen 16.12.2025.
Metsästyslain muutokset on vahvistettu tasavallan presidentin esittelyssä maanantaina 22.12. Valtioneuvoston asetukset viedään hyväksyttäväksi 30.12. pidettävään valtioneuvoston yleisistuntoon.
Suden kiintiömetsästys
Suden kiintiömetsästys on tarkoitus toteuttaa 16 alueellisen kiintiön puitteissa. Pyynti kohdennetaan MMM:n asetuksessa säädettävillä alueittaisilla kiintiöillä. Asetuksella säädetään aluekohtaiset rajoitukset alueesta ja susien määrästä. Kiintiön kokonaismääräksi on esitetty 100 sutta.
Reviirikohtaisilla aluerajauksilla pyynti kohdennetaan ensisijaisesti kokonaisiin laumoihin. Laumakohtainen pyynti on arvioiden mukaan ennakoitavaa ja vaikuttavaa, ja sen vaikutukset susikantaan ovat hyvin arvioitavissa. Samanlaista mallia on käytetty Ruotsissa vuosien ajan, ja sieltä saadut kokemukset tukevat menetelmän toimivuutta susikannan hallinnassa.
Miksi suden metsästystä tarvitaan?
Kasvaneen susikannan seurauksena turvallisuushuolet, kotieläinvahingot sekä poliisin suurpetotehtävät ovat lisääntyneet. Vaikka ennaltaehkäiseviin toimiin on panostettu, tarvitaan myös metsästykseen perustuvaa kannansäätelyä.
Suomen susikanta on saavuttanut suotuisan suojelutason, jonka viitearvon MMM on vahvistanut 273 sudeksi. Kannanarviointiin kuuluvan susiennusteen mukaan marraskuussa 2025 on 476–669 sutta (90 % todennäköisyysväli).
Kiintiömetsästyksen tavoitteena on pienentää nykyistä susikantaa ja ehkäistä suden aiheuttamia sosioekonomisia haittoja ja samalla vastata suden tuomiin huoliin turvallisuudesta ja vahingoista.
Kiintiöalueet
Pyynti esitetään kohdennettavaksi 16 alueelle, missä suden aiheuttamat haasteet ovat suurimmat. Kiintiöalueita on painotettu lounaiseen Suomeen, jossa susireviirejä on runsaasti ja niiden määrä on kasvanut nopeasti. Kiintiöt on määritetty tunnetuille reviireille ja koirasusien havaintoalueille.
Kiintiöalueet on valittu ennen kaikkea turvallisuus- ja vahinkoperustein. Painopiste on alueilla, joilla on esiintynyt huomattavia susien aiheuttamia vahinkoja tai turvallisuushuolia.
Lisäksi metsästystä kohdennetaan metsäpeura-alueille sekä laumoihin, joissa on havaittu Luonnonvarakeskuksen (Luke) aineistojen perusteella koirasusia tai susien lähisukulaisuutta.
Kiintiöalueiden valinnassa on hyödynnetty laajasti erilaisia tietolähteitä, kuten vahinkotilastoja, havaintotietoja, DNA-aineistoa, suurriistavirka-aputilastoja ja tietoa poikkeusluvista.
Reviirikohtaiset kiintiöt on pyritty mitoittamaan niin, että alueelta voidaan poistaa kaikki sudet. Jos käytettävissä on ollut havaintotietoa yksilömääristä, se on otettu suoraan kiintiön pohjaksi. Muussa tapauksessa on käytetty tutkimukseen perustuvaa kaavamaista kuuden yksilön arviota.
Suomen riistakeskuksen esitys kiintiöalueista ja kiintiömääristä alueittain (pdf)
Suomen riistakeskuksen esitys suden kiintiömetsästyksestä karttoina (pdf)
Koirasusialueet
Esitetystä 100 yksilön kiintiöstä 26 yksilöä on kohdistettu koirasusialueille. Kaikista saaliiksi saaduista eläimistä tehdään DNA-analyysit, joilla varmistetaan, ovatko saadut yksilöt koirasusia. Jos saalis osoittautuu koirasudeksi, sitä ei lasketa kyseisen alueen kiintiöön. Osa DNA-analyyseistä voi valmistua vasta kiintiömetsästyksen päätyttyä.
Koirasusialueita koskevalla kiintiöllä varmistetaan metsästäjien oikeusturva tilanteissa, joissa saaliiksi päätyy koirasuden sijaan susi.
Koirasusien metsästys on tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden ja Suomen susikannan suojelua. Koirasusi on lainsäädännössä määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, joka uhkaa susikannan elinvoimaisuutta ja geenipuhtautta. Risteymät voivat olla kesympiä kuin puhtaat sudet, mikä lisää riskejä sekä susikannalle että ihmisille.
Pyynti tällä kiintiön osalla vaikuttaa susikantaan vähemmän kuin tiedossa oleviin laumoihin tai pareihin kohdennettu pyynti, koska alueilla esiintyy todennäköisesti susia ja koirasusia. Koirasusikiintiön alueet ovat pääosin havaintoalueita, jotka eivät ole kanta-arvion susilauma- tai parireviirejä.
Metsästysjärjestelyt
Suden kiintiöpyynti ei edellytä erillistä luvan hakua, eikä Suomen riistakeskuksen pyynti- tai poikkeuslupaa. Metsästys kiintiöalueella edellyttää kuitenkin metsästysoikeutta.
Metsästykseen voivat osallistua kunkin kiintiöalueen metsästysoikeuden haltijat. Pääsääntöisesti metsästysoikeus on vuokrattu metsästyseuroille.
Lausunnolla olevassa metsästysasetuksen luonnoksessa suden vuosittaiseksi metsästysajaksi on esitetty 1.12–10.2 välistä ajanjaksoa. Tulevana vuonna metsästysaika ehdotetaan olevan 1.1-10.2.2026
Ennen metsästyksen käynnistymistä avataan erillinen seurantasivu, joka vastaa poronhoitoalueen karhun kiintiömetsästystä varten tehtyä sivustoa. Sivulla kiintiön täyttymistä voi tarkastella saalisilmoitusten perusteella. Sivulla esitetään kunkin kiintiöalueen kokonaiskiintiö sekä jäljellä oleva määrä, ja kiintiön täyttyminen näkyy sivustolla.
Kiintiömetsästykseen on nimettävä metsästyksenjohtaja ja riittävä määrä varajohtajia.
Suden metsästys valtion alueilla
Metsähallitus myöntää metsästysluvat valtion alueille. Suden metsästykseen myönnettävä lupa riippuu siitä, kuinka suuri osa metsästysalueesta on valtion maita ja mitkä ovat alueen metsästysjärjestelyt.
Nivalan kiintiön alueella metsästys järjestetään paikallisille metsästysseuroille myönnetyllä alueluvalla. Näiden seurojen järjestämään metsästykseen osallistuvat eivät tarvitse siten erillisiä henkilökohtaisia lupia valtion alueille.
Pahkavaaran ja Vuosangan kiintiöalueille, missä on laajemmin yhtenäistä valtion maa-aluetta, Metsähallitus myy henkilökohtaisia sudenmetsästyslupia. Lupamyynti alkaa tiistaina 30.12. kello 9. Pahkavaaran ja Vuosangan kiintiöalueeseen kuuluvissa metsästyslain 8. pykälän kunnissa (Puolanka, Vaala, Hyrynsalmi, Kuhmo ja Sotkamo) paikallinen metsästäjä voi metsästää sutta kotikuntansa valtion mailla ilman Metsähallituksen metsästyslupaa.
Muilla suden metsästyksen kiintiöalueilla suden metsästys on sisällytetty paikallisten metsästysseurojen vuokrasopimuksiin.
Seuranta
Saaliiksi saadusta sudesta on tehtävä saalisilmoitus välittömästi ja saalistilannetta on seurattava tarkasti. Tällä vähennetään riskiä kiintiöiden ylittymisestä. Kun alueellinen kiintiö täyttyy, Suomen riistakeskus keskeyttää metsästyksen viipymättä. Keskeytyksestä tiedotetaan riistakeskuksen verkkosivuilla, ja metsästäjien on tärkeää seurata tiedotusta aktiivisesti.
Kiintiömetsästettyjen susien näytteet
Jokaisesta kaadetusta sudesta on toimitettava DNA-näyte Luonnonvarakeskukselle (Luke) 14 vuorokauden kuluessa. Metsästäjän on ilmoitettava kaadosta viipymättä ja sovittava näytteiden toimituksesta Luken kanssa.
Luke pyytää metsästäjiä toimittamaan saaliksi saadut sudet nyljettyinä, naaraat kokonaisina ja uroksista pelkän pään.
Jos sudesta ei toimiteta ruhoa tai kalloa, tulee DNA-näyte toimittaa Lukelle Jokioisiin. DNA-näytteen lähetys tapahtuu omakustanteisesti.
Luke korvaa ruhojen tai päiden toimituksesta lähimmälle toimipisteelle kilometrikorvaukset 0,55e/km metsästäjälle (omavastuu 30 km/suunta).
Tarkemmat ohjeet näytteiden lähettämiseen ja Luken toimipisteiden yhteystiedot (pdf)
Metsästykseen valmistautuminen
Kiintiöalueiden metsästysseurojen tulee varmistaa, sisältyykö suden metsästysoikeus nykyisiin metsästysvuokrasopimuksiin ja tarvittaessa päivittää sopimukset.
Suden metsästys edellyttää tyypillisesti yhtä metsästysseuraa laajempia alueita. Siksi on syytä selvittää ja päättää, voidaanko naapuriseurojen metsästäjille myöntää metsästyslupa suden pyyntiin. Yhteistyössä naapureiden kanssa kannattaa selvittää myös mahdolliset metsästyksen johtajat.
Koulutus
Suomen riistakeskus kouluttaa kunkin kiintiöalueen metsästyksen johtajat joulukuussa. Ensimmäiset valmistavat etäkoulutukset on järjestetty viikolla 50.
Valmistavan koulutuksen materiaali (pdf)
Syventävät läsnäkoulutukset järjestetään joulukuun lopussa. Koulutusten myöhäinen ajankohta johtuu säädösvalmistelun aikatauluista.
Lisätiedot
Suomen riistakeskuksen esitys: Riistapäällikkö Visa Eronen, puh 029 431 2331, visa.eronen@riista.fi
Koirasudet: Riistapäällikkö Ohto Salo, puh 029 431 2305, ohto.salo@riista.fi
Metsästyksen käytännön järjestelyt: Riistapäällikkö Mikael Luoma, puh 029 431 2271, mikael.luoma@riista.fi
Alueelliset riistapäälliköt antavat tietoa yksittäisistä kiintiöalueista
Muutosloki
9.12: Muutettu tietoa koulutusten järjestämisen aikataulusta.
11.12: Lisätty valmistavan koulutuksen materiaalit.
11.12: Lisätty linkki MMM sivulle
16.12: Lisätty tieto metsästyslain muutoksen hyväksymisestä.
19.12: Lisätty kappaleet Suden metsästys valtion alueilla ja Kiintiömetsästettyjen susien näytteet
22.12: Lisätty tieto metsästyslain muutoksen vahvistamisesta.