Metsästyslain mukaan muutoksenhausta eli valittamisesta Suomen riistakeskuksen tekemään päätökseen säädetään riistahallintolaissa. Suomen riistakeskus hoitaa metsästyslain mukaiset lupa-asiat julkisena hallintotehtävänä ja antaa päätöksensä kirjallisesti.
Hallintolain mukaisesti päätökset perustellaan seikkaperäisesti ja perusteluista ilmenee, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainitaan päätökseen sovelletut säännökset. Päätöksiin liitetään aina hallintolain velvoittamana valitusosoitus, koska kaikki Suomen riistakeskuksen tekemät hallintopäätökset ovat valituskelpoisia. Päätös toimitetaan luvan hakijalle sekä tiedoksi asianosaisille ja niille, joilla on erityinen valitusoikeus asianomaisesta päätöksestä.
Valitusosoituksessa selostetaan tarkemmin vaatimukset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta oikeaan alueelliseen hallinto-oikeuteen. Jos valittaja ei ole tyytyväinen hallinto-oikeuden antamaan päätökseen, valittaja voi hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Periaatteessa päätöksistä voi valittaa kuka tahansa, mutta lainsäädännössämme on kuitenkin luotu rajat sille, kuinka ja kuka voi hakea muutosta yksittäiseen päätökseen. Hallintolainkäyttölain mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.
Metsästyslaissa säädetään erityissäännöksenä siitä, että Suomen riistakeskuksen tekemässä poikkeuslupa-asiassa valitusoikeus on myös sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen. Jos valittajalla ei ole lainsäädäntöön perustuvaa valitusoikeutta, valitus jätetään tutkimatta hallintotuomioistuimessa.
Lue lisää Metsästäjä-lehdestä
Muutoksenhausta säädetään riistahallintolaissa (Metsästäjä-lehti 4/2015) (lehtiluukku.fi)