Hae lupaa Oma riista -palvelussa:
Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, muita kuin 41 a §:ssä tarkoitettuja riistanisäkkäitä koskeva 41 §:n mukainen poikkeuslupa voidaan myöntää:
1) luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi;
2) viljelmille, karjankasvatukselle, metsätaloudelle, kalataloudelle, porotaloudelle, riistataloudelle, vesistölle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan merkittävän vahingon ehkäisemiseksi;
3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; tai
4) näiden lajien tutkimus-, koulutus-, uudelleensijoittamis- ja istuttamistarkoituksessa taikka eläintautien ehkäisemiseksi.
(Metsästyslaki 41 c §)
Pykälä koskettaa seuraavia riistalajeja:
villikani, rusakko, orava, kanadanmajava, tarhattu naali, kettu, mäyrä, kärppä, villisika, kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni.
Perustellusta syystä voidaan poikkeusluvan myöntämisen yhteydessä sallia myös muutoin kiellettyjen pyyntivälineiden tai – menetelmien käyttö. Nämä luetellaan metsästyslain 41 §:n 3 momentissa (finlex.fi).
Suomen riistakeskus korostaa, että esimerkiksi vahinkojen estämiseksi ensisijaiset keinot ovat vahinkokohteen suojaaminen tai vahinkoa aiheuttavien eläinyksilöiden metsästäminen tavanomaisen metsästysajan puitteissa. Tämän vuoksi on muun muassa usein muistutettu rusakoiden metsästyksen tehostamisesta metsästyskauden jälkipuoliskolla, jos on syytä olettaa niiden aiheuttavan esimerkiksi viljely- tai puutarhavahinkoja. Metsäkauriin edelleen runsastuessa on tätä harkittava myös sen osalta.
Jos luvan hakeminen Oma riista -palvelussa ei ole mahdollista, lupaa voi hakea myös lomakkeella:
Poikkeusluvan hakemuslomake 41 c § (doc)
Poikkeusluvan hakemuslomake 41 c § (odt)
Poikkeusluvan hakemuslomake 41 c § (pdf)
Lupamaksut