Siirry sisältöön

Riistavahinkojen estäminen

Yksi Suomen riistakeskuksen keskeisistä tehtävistä on kehittää riistavahinkojen estämiseen toimintatapoja ja tuotteita, testata näitä ja hankkia hyväksi havaittuja tuotteita, sekä ohjata ja opastaa niiden käytössä. Riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ohjeistus- ja tiedotustoiminnassa tehdään yhteistyötä maanomistaja- ja tuottajajärjestöjen kanssa.

Pyrkimyksenä on auttaa niitä maanomistajia, jotka kärsivät riistaeläinten aiheuttamista vahingoista tarjoamalla suoraa tukea riistavahinkojen estämiseen. Maa- ja metsätalousministeriöltä saadun erityisavustuksen turvin on muun muassa hankittu sähköaitoja suurpetojen ja hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen estämiseen sekä syönninestoainetta ja huomionauhaa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen estämiseen. Lisätietoja riistavahinkojen estämisestä ja tarvikkeiden välityksestä saa Suomen riistakeskuksen aluetoimistoilta.

Riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa. Laissa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joiden perusteella myönnetään varoja vahinkojen korvaamiseen ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Laissa määritellään myös, kuka on oikeutettu saamaan korvausta riistavahingosta.

Lain perusteella vahingot jaetaan hirvivahinkoihin, suurpetovahinkoihin ja muiden riistaeläinten aiheuttamiin vahinkoihin. Tällä hetkellä korvataan ainoastaan hirvieläinten ja suurpetojen aiheuttamia vahinkoja. Hirvieläinten aiheuttamat vahingot jaetaan viljelysvahinkoihin, kotieläinvahinkoihin ja metsävahinkoihin. Korvattavia suurpetojen aiheuttamia vahinkoja ovat viljelysvahingot, eläinvahingot sekä eläintenpitoon liittyvät vahingot, irtaimistovahingot ja porovahingot. Hirvieläinten aiheuttamia liikennevahinkoja ei korvata.