Siirry sisältöön

Hirvien verotus

Hirvikannan verotussuunnittelulla tarkoitetaan sitä vuosittaista toimintakokonaisuutta, jolla on vaikutusta pyyntilupien hakemiseen, annettuihin lausuntoihin, pyyntilupien myöntämiseen sekä myönnettyjen pyyntilupien käyttöön.

Hirvikannan verotussuunnittelun tavoitteena on ohjata hirven metsästystä niin, että hirvikanta säilyy

  • elinvoimaisena
  • rakenteeltaan tasapainoisena
  • tuottavana
  • perinnöllisesti monimuotoisena

Hirvikannan verotussuunnittelun tavoitteena on myös ohjata hirven metsästystä niin, että hirven maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle aiheuttamat vahingot pysyvät yhteiskunnan hyväksymällä tasolla.

Verotussuunnittelun tärkein suunnittelutaso on hirvitalousalue. Tavoitteena on muodostaa sellainen koko maan kattava aluejako, jossa kukin hirvitalousalue kattaa mahdollisimman hyvin kesä- ja talvilaitumet.



Havainnosta kaatoon –  hirvieläinpyyntiluvan vaiheet

Luke tekee kanta-arvion ja antaa verotussuosituksen 
Arvio perustuu useita taustatietoja huomioon ottavaan mallinnukseen

Metsästäjien keräämä hirvieläintieto
-	saalis- ja havaintotieto
-	arvio jäävästä kannasta

Muut tiedot
-	vahinkotieto
-	historiatieto
-	arvio muusta poistumasta esim. kolarit ja suurpedot

Maaliskuu

Lainsäädäntö asettaa puitteet
-	hirvieläinkantoja ei saa vaarantaa
-	vahingot säilyvät kohtuullisella tasolla
-	
Arnit asettavat tavoitteet hirvitalousalueittain kolmen vuoden välein
Arnit kuulevat alueelliset sidosryhmät vuosittain
Rhyt laativat verotussuunnitelmat hirvitalousaleille ja omille alueilleen
-	kuulevat paikalliset sidostahot
-	riistakeskus ohjeistaa ja tukee suunnittelua
-	suunnittelu pohjaa riistatietoon
Verotussuunnitelmat julkaistaan ja viestitään luvanhakijoille

Huhtikuu

Luvanhakija hakee haluamansa määrän pyyntilupia alueelle, jolla on oikeus metsästää hirvieläimiä
-	yhteislupa
-	seura
-	seurue
Aluelupa haetaan valtionmaille tammikuussa metsästyslain 8 § -alueella

Kesä- heinäkuu

Suomen riistakeskus tekee pyyntilupapäätöksen ja ottaa huomioon
-	kanta-arvion ja verotussuunnitelman
-	tavoitteet esim. hirvitiheys
-	lainsäädännön
-	pinta-alan 
-	vahingot
-	ampujamäärät metsästyslain 8 § -alueella

Luvanhakijalla valitusoikeus
-	hallinto-oikeus  korkein hallinto-oikeus

Metsästystä johtaa nimetty metsästyksenjohtaja
Huolehtii turvallisuudesta ja säännösten noudattamisesta, saaliista tehdään saalisilmoitus 7 vrk kuluessa kaadosta

Metsästäjät 
-	toteuttavat metsästyksen
-	tekevät ja kirjaavat hirvieläinhavaintoja
Tilanneseuranta
-	ajantasaiset raportit Oma riista ja luonnonvaratieto.luke.fi
-	metsästyksen mukautuminen, esim. pankkilupien käyttö

Syys-helmikuu

saalis- ja havaintotiedot 
• arvio jäävästä kannasta 

 Metsästäjien keräämä hirvieläintieto

Suunnittelussa mukana monia toimijoita

Hirvikannan verotussuunnitteluun osallistuvat

  • maa- ja metsätalousministeriö vahvistamalla hirvikannan valtakunnallisen hoitosuunnitelman
  • valtakunnallinen riistaneuvosto kuulemalla valtakunnallisia sidosryhmiä ja esittämällä vuosittaisia valtakunnallisia hoidon tavoitteita
  • alueellinen riistaneuvosto kuulemalla alueellisia sidosryhmiä ja asettamalla alueelliset hoidon tavoitteet
  • valtakunnallinen verotussuunnitteluvastaava seuraamalla ja ohjaamalla valtakunnallisten kannanhoitotavoitteiden toteuttamista
  • alueellinen verotussuunnitteluvastaava seuraamalla ja ohjaamalla alueellisten kannanhoitotavoitteiden toteuttamista
  • alueen riistanhoitoyhdistykset kuulemalla paikallisia sidosryhmiä ja esittämällä paikallisia hoidon tavoitteita alueellisten kannanhoidontavoitteiden toteuttamiseksi
  • pyyntiluvan saaja kuulemalla metsästysoikeuden omistajia ja asettamalla omia hoidon tavoitteita ja hakemalla vuosittain pyyntiluvat sekä päättämällä myönnettyjen pyyntilupien käytöstä.

Hirvikannan verotussuunnittelu perustuu mahdollisimman ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon hirvikannasta ja sen aiheuttamista vahingoista. Tätä varten Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa metsästäjien Oma riistaan kirjaamien havaintojen ja tietojen perusteella hirvikannan kokoa ja sen ikärakennetta, liikkuvuutta, lisääntymistehoa, perinnöllistä rakennetta ja terveydentilaa sekä hirvenmetsästystä. Luke julkaisee näitä metsästäjien tuottamia tietoja luonnonvaratieto.luke.fi-sivustolla.

Oma riistaan kirjattujen ja analysoitujen tietojen perusteella Luke tuottaa vuosittaista verotuksen suunnittelua varten arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta ja antaa suositukset verotuksen määrällisestä ja rakenteellisesta kohdentamisesta, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään. Hirvikannan verotussuunnittelussa otetaan huomioon Luken antamat arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta ja arvioidaan hirvitalousalueella tavoiteltavat vasojen sekä aikuisten urosten ja naaraiden osuudet saaliissa.

Alueellinen riistaneuvosto kutsuu laajasti hirvikannan hoitoon liittyvät alueelliset sidosryhmät vuosittain neuvotteluun, jossa keskustellaan asetettujen alueellisten hoitotavoitteiden toteutumisesta ja mahdollisista tarkennuksista niihin.

Hirvitalousaluekohtaisten hirvikannan hoitotavoitteiden asettamisessa ja verotussuunnittelussa otetaan huomioon muun muassa hirvien aiheuttamien vahinkojen määrä ja laatu sekä esimerkiksi suurpetojen vaikutukset hirvikantaan. Samalla sovitaan niistä tarvittavista toimenpiteistä, jotka otetaan huomioon vuosittaisessa verotussuunnitelmien laadinnassa.

Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset ohjaavat luvansaajia ensisijaisesti neuvonnallisin keinoin ja tarjoavat koulutusta ja neuvontaa metsästyksen vaikutuksista hirvikantaan. Riistanhoitoyhdistykset järjestävät pyyntiluvanhakijoille koulutustilaisuuksia paikallista verotuksen suunnittelua varten ja esittelevät hirvitalousalueen ja hirviverotussuunnitelmat.

Metsästyskauden kestäessä riistanhoitoyhdistykset järjestävät hirvenmetsästykseen osallistuville seuroille ja seurueille neuvontatilaisuuksia, joissa tarkastellaan metsästyksen kohdentamista loppukaudesta, jotta asetettuihin hirvikannan hoitotavoitteisiin päästään.