Suomen suurpetojen eli suden, ilveksen, ahman ja karhun reviirejä ja kannan suuruutta seurataan säännöllisesti havaintojen perusteella. Niitä ovat esimerkiksi näköhavainnot, havainnot jäljistä, havainnot jätöksistä eli ulosteista, havainnot raadoista eli haaskoista sekä havainnot raatelujäljistä. Ensisijaisen tärkeitä tietoja ovat kaikki pentuehavainnot ja pesintätiedot sekä havainnot asutuksen läheisyydessä liikkuvista suurpedoista.
Luonnonvarakeskuksen arvio suurpetojen lukumääristä perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisen petoyhdyshenkilöverkoston kirjaamiin petohavaintoihin. Verkosto on toiminut vuodesta 1978 lähtien ja se muodostuu noin 1 700 metsästyksen harrastajasta, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen.
Petoyhdyshenkilö on jälkiasiantuntija
Suomen riistakeskuksen nimeämät petoyhdyshenkilöt ovat koulutettuja asiantuntijoita, jotka voivat käydä tarvittaessa paikalla tarkastamassa ja määrittämässä havaintoja. Metsästäjien ja muiden luonnossa liikkujien toivotaankin ilmoittavan havaintonsa alueensa petoyhdyshenkilöille.
Kaikki havainnot kirjataan sähköiseen Tassu-järjestelmään karttapohjalle. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, etutassujen leveys ja pituus sekä havaintoaika ja -paikka. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen. Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyömäärä.
Katso alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot