Siirry sisältöön

Riistametsänhoito

Riistametsänhoito on talousmetsien hoitoa, jossa otetaan metsäkanalinnut ja muu riista huomioon. Menetelmät ovat vapaaehtoisia ja helppoja. Riistan voi huomioida kaikissa metsänhoitotöissä läpi metsikön kiertoajan.

Riistametsänhoidon ohjeet monipuolistavat talousmetsien käsittelyä. Ne on kehitetty yhdessä metsäammattilaisten kanssa, eikä niiden noudattaminen estä puuntuotantoa tai aiheuta metsänomistajille lisäkustannuksia.

Riista on osa metsän tuottoa, ja riistarikkaus yhdistettynä kannattavaan metsätalouteen kasvattaa alueen kokonaisarvoa ja luo hyvinvointia.

Riistametsanhoidon opas (PDF)

Riistametsanhoidon maasto-ohjeet 2019 (PDF)

Riistametsanhoitojuliste (A3) (PDF)

Riistametsänhoito -esite (PDF)

Riistametsänhoidon työohje (PDF)

Riistametsänhoidon muistilista (PDF)

Riistametsänhoidon verkkokurssi (Riistainfo.fi)

 

Linnuille ravintoa ja suojaa

Hyvinvoiva riistametsä tarjoaa metsäkanalinnuille runsaasti ravintoa ja suojaa. Metsäkanalinnut menestyvät sekametsässä, jossa puuston koko ja tiheys vaihtelevat. Ihanne on vähintään kolmen puulajin metsä, jossa on runsaasti aluskasvillisuutta, riistatiheikköjä ja säästöpuuryhmiä.

Mustikka on metsäkanalintujen tärkein ravintokasvi. Erityisen tärkeitä yhtenäiset mustikkavarvikot ovat kanalintupoikueille, jotka tarvitsevat varvikon suojaa ja mustikan lehdillä elävää hyönteisravintoa.

 

Tuottamattomat alueet tuottaviksi

Metsäkanalinnut viihtyvät hyvin metsän ja suon kerroksellisilla vaihettumisvyöhykkeillä. Niiden hoidossa tavoitteena on peitteisyyden säilyminen. Metsätaloudellisesti tuottamattomat ojitusalueet voivat sopia kunnostettaviksi riistasoiksi.

Riistametsänhoito edistää luonnon monimuotoisuutta, maisemaa ja metsien virkistyskäyttöä. Tuottavassa ja hyvinvoivassa metsässä viihtyvät sekä riista että ihmiset. Lisäksi se on varautumista ilmastonmuutokseen, metsätuhoihin ja puunhinnan muutoksiin. Suomen riistakeskuksen tavoitteena on saada riistametsänhoito osaksi metsätalouden arkea.

Riistametsänhoidon ABC

  • Säästä tiheikköjä ja alikasvosta kaikenikäisiin metsiin.
  • Suosi sekapuustoisuutta.
  • Raivaa vain ainespuun tyveltä – vältä liiallista siistimistä.
  • Säästä varvustoa ja pensaskerrosta.
  • Säilytä korvet sekä suon ja kankaan väliset vaihettumisvyöhykkeet metsäpeitteisinä.
  • Käytä jatkuvan kasvatuksen menetelmiä sopivilla kohteilla.
  • Kunnosta vähäpuustoisia ojitusalueita riistasoiksi.
  • Käytä yläharvennusta ja pidempiä kiertoaikoja ainakin rakenteellisesti monimuotoisemmissa metsissä.
  • Jätä säästöpuut ryhmiin.