Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa (MMM 2015) esitettiin perustettavaksi susireviirialueille paikallisia, eri sidosryhmistä muodostuvia yhteistyöryhmiä. Reviirityöryhmiä on perustettu 35 ympäri Suomea.
Yhteistyöryhmien tehtävänä on luoda kokonaisnäkemys alueensa susitilanteesta, tiedottaa alueen asukkaita sekä punnita metsästyksen edellytyksiä ja prioriteetteja. Keskeinen osa työryhmien toimintaa on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla voidaan ennaltaehkäistä konflikteja.
Tavoitteena on, että työryhmätoiminta osallistaa susireviirillä asuvia, parantaa riistahallinnon, -tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan suhteita susiasioissa sekä vähentää hallinnollisia ja tiedollisia ristiriitoja. Samalla työryhmät kehittävät reviirikohtaista susikannanhallinnan suunnittelua, päätöksentekoa ja seurantaa paikalliset erityiskysymykset huomioiden.
Työryhmään kuuluu tyypillisesti edustaja kunnasta, riistanhoitoyhdistyksestä, metsästysseurasta ja luonnonsuojeluyhdistyksestä sekä alueen karjankasvattajista. Tilannekohtaisesti yhteistyöryhmään kuuluu myös esimerkiksi kyläyhdistyksen, poliisin, Metsähallituksen tai rajavartioston edustaja.
Työryhmien toiminta
Reviiriyhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan paikallisia kannanhoitoa tukevia toimenpiteitä. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi tiedottaminen työryhmän toiminnasta, alueen susitilanteesta sekä suurpetoyhdyshenkilöiden havainnointi-verkostosta, joka todentaa ja kirjaa kansalaisten tekemiä suurpetohavaintoja Tassu-järjestelmään. Työryhmien toimintaan voit tutustua tarkemmin lukemalla ryhmien kokousmuistioita vuodesta 2017 alkaen (dropbox.com).
Reviirialueen asukkaat voivat ottaa yhteyttä reviirityöryhmän jäseniin, kun heillä on suden kannanhoitoa koskevia kysymyksiä tai ehdotuksia. Ryhmäkohtaiset yhteystiedot löytyvät täältä (pdf). Tiedosto ei ole saavutettava. Saavutettavat tiedot ovat saatavissa Suomen riistakeskuksen asiakaspalvelusta.
Työryhmien tueksi on laadittu Toimintaohjeistus reviiriyhteistyöryhmille (pdf). Toimintaohjeistuksessa kerrotaan mm. työryhmien tarkoituksesta ja rakentumisesta, kokouskäytännöistä, toimenpiteistä sekä hyödyllisistä materiaaleista. Toimintaohjeistus on nyt käännetty myös ruotsiksi (pdf) ja englanniksi (pdf).
Työryhmien toimintaa Suomen riistakeskuksessa avustaa ja koordinoi erikoissuunnittelija Mari Lyly.