Siirry sisältöön

Riista elinkeinona

Riista tarjoaa mahdollisuuksia myös elinkeinonharjoittamiseen. Riistaan liittyvä elinkeinotoiminta voidaan jakaa karkeasti riistatuotteiden valmistukseen, metsästysmatkailutoimintaan sekä riistatilayrittämiseen.

Metsästyksen ja riistanhoidon arvo

Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus ovat selvittäneet suomalaisen metsästyksen ja siihen liittyvän vapaaehtoistyön arvoa. Myös riistatalouden hyvinvointivaikutuksia on selvitetty. Metsästäjien rahankäytön kokonaistaloudelliset vaikutukset talouden tuotoksen arvoon ovat 279-359 miljoonaa euroa ja vastaavasti vaikutukset arvonlisäyksen osalta 130-169 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutukset ovat vastaavasti 2245-2986 henkilötyövuotta.

Metsästyksen kokonaisarvoksi saatiin 170-242 miljoonaa euroa ja riistanhoidon ja muun siihen liittyvän vapaaehtoistyön arvoksi vastaavasti 125-180 miljoonaa euroa.

Näitä lukuja voidaan verrata koko Euroopan unionin alueelta tehtyihin selvityksiin, joissa eurooppalaisen metsästyksen arvoksi saatiin 16 miljardia euroa ja vastaavasti metsästykseen liittyvän vapaaehtoistyön arvoksi myös 16 miljardia eli yhteensä 32 miljardia euroa.

Hirvieläinmetsästyksen arvo

Metsästyksen kokonaisarvosta hirvieläinmetsästyksen arvo on huomattava. Lihaa saadaan lähes 10 miljoonaa kiloa vuosittain. Tämän lisäksi hirvieläinmetsästyksellä on merkittävä elämysarvo. Ruotsalaiset tutkimustulokset kertovat, että elämysarvo on kaksi kolmasosaa hirvieläinmetsästyksen kokonaisarvosta. Näin laskien hirvieläinmetsästyksen arvo nousisi noin 200 miljoonaan euroon. Saaliista pääosa käytetään metsästäjien kotitalouksissa.

Lihan lisäksi Suomessa jalostetaan vuosittain noin 80 000 hirvieläimen nahkaa, joista kotimaisia nahkoja on noin 40 000 kappaletta. Hirvieläinten nahat ovat tärkeä raaka-aine nahkateollisuudelle, sillä noin puolet kaikista Suomessa jalostetuista vuodista on riistaeläinten nahkoja. Hirvieläinten metsästyksessä myös sarvitrofeet ovat tärkeä osa saalista ja omistajalleen hieno metsästysmuisto.

Metsästysmatkailuyrittäminen

Suomessa on tällä hetkellä yli 200 metsästysmatkailuyritystä, jotka saavat toimeentuloa metsästyspalveluiden järjestämisestä. Kysyntä luo tarjontaa ja siksi kyseinen elinkeinotoiminta on voimakkaassa kasvussa.

Metsästysmatkailu on muuttunut useille yrittäjille pääasialliseksi tulonlähteeksi ja tulevaisuudessa on todennäköistä, että monet maa- ja metsätilat siirtyvät harjoittamaan metsästysmatkailua pääelinkeinonaan.

Metsästysmatkailuyritykset työllistävät Ruralia-instituutin selvityksen mukaan yhteensä noin 400 henkeä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa. Metsästysmatkailun työllistävä ja siten myös taloudellinen merkitys korostuu syrjäisillä seuduilla, missä uusien työpaikkojen synnyttäminen on haastavaa.

Metsästysmatkailun mahdollisuudet ovat Suomessa nykyisin kaikkien metsästäjien ulottuvilla. Ihmiset ovat oppineet, että myös metsästysharrastus voi olla maksullista niin kuin muut harrastukset. Osittain kaupallisen metsästyksen kiinnostusta lisää myös ihmisten kiireitä täynnä oleva elämä. Halutaan ostaa valmis paketti ja osallistua jahtiin, jossa saaliin saaminen on todennäköisempää.

Metsästysmatkailun tärkeimmät saaliseläimet ovat heinäsorsa, fasaani, peltopyy, lehtokurppa, kyyhkynen, hanhet ja metsäkanalinnut. Hirvieläimistä hirvi ja valkohäntäpeura ovat merkittävässä asemassa ja niille löytyy myös paljon kysyntää, mutta vain muutamissa paikoissa Suomessa sorkkaeläinten kannat ovat sellaisia, että ne houkuttelevat ulkomaalaisia metsästäjiä. Ulkomaalaisten metsästäjien, kuten nykyisin monien suomalaistenkin, ensimmäinen kysymys kuuluu, millaisia trofeita alueelta löytyy ja millä todennäköisyydellä trofee-eläin saadaan saaliiksi.

Aiheeseen liittyviä julkaisuja

Riistatalouden hyvinvointivaikutukset

Erätalouteen liittyvän yritystoiminnan nykytila ja kehittämisedellytykset

Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupa-asiakkaiden rahankäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Metsästyksen ja riistanhoidon arvo