Siirry sisältöön

Kahlaajalinnut

Lehtokurppa

(Scolopax rusticola)

Tuntomerkit: Pyyn kokoinen. Pitkä suora nokka, siivet leveät ja pyöreäpäiset. Yleisväri ruskeankirjava, vaikea havaita maasta. Selkä ja yläperä ovat ruosteenruskeat. Päälaella mustat poikkivyöt. Silmät ovat suuret ja lähellä päälakea. Lehtokurppa räpsähtää vasta jaloista lentoon ja lentää heittelehtien. Rauhoitettu heinäkurppa on lennossa lähes lehtokurppamaisen raskas.

Esiintyminen: Etelä- ja Keski-Suomessa yleisehkö, pesii lehtipuuvaltaisissa metsissä, puuttuu napapiirin pohjoispuolelta.

Lisääntyminen: Munii huhti-toukokuussa 3–4 puikeaa, kellanharmaata ruskeatäpläistä munaa. Joskus toinen pesue kesä-heinäkuussa. Pesä maassa varvikon suojassa.

Ravinto: Madot, etanat, toukat, hyönteiset.

Taivaanvuohi

(Gallinago gallinago)

Tuntomerkit: Lehtokurppaa paljon pienempi. Puku on juovikkaan ruskea. Pää on pitkittäisjuovikkainen. Poikkijuovaiset rinta ja kupeet eroavat jyrkästi valkeasta vatsasta. Nokka on pitkä ja suora. Räpsähtää usein vasta jaloista lentoon ja päästää käheän ähkäisyn – ätsh. Lento heittelehtivää sik-sak lentoa, lintu kohoaa korkealle ja pudottautuu nopeasti alas. Laji piileskelee mielellään kasvillisuuden seassa. Pyrstön reunoissa hieman valkeaa. Heinäkurpalla pyrstön reunat ovat leveälti valkeat.

Esiintyminen: Yleisehkö koko maassa soilla, rantaniityillä ja kosteikoissa. Kanta runsain Pohjois-Suomessa.

Lisääntyminen: Munii huhti-toukokuussa neljä päärynänmuotoista vihertävänruskeaa tummatäpläistä munaa. Pesä saraikossa tai mättäällä.

Ravinto: Madot, hyönteiset ja kasvinosat.

Muuta: Rauhoitettu.

 

 

Jänkäkurppa

(Lymnocryptes minimus)

Tuntomerkit: Nokka selvästi lyhyempi kuin taivaanvuohella, jota muuten muistuttaa. Selässä keltaisia pitkittäisjuovia, jotka eroavat jyrkästi purppuranhohtoisista selkähöyhenistä. Kupeet ovat pitkittäisjuovaiset. Lähtee lentoon aivan jaloista. Lentää lepattaen, ei heittelehtien kuten taivaanvuohi. Pyrstö on kiilamainen, ja siinä ei ole lainkaan valkeaa. Lentoon lähtiessä ei yleensä ääntele. Soidinlaulu muistuttaa hevosen kavioiden kapsetta.

Esiintyminen: Pesii Pohjois-Suomen avosoilla ja rantaniityillä.

Lisääntyminen: Munii touko-kesäkuussa 4 kellahtavaa ruskeapilkkuista munaa, jotka muistuttavat taivaanvuohen munia. Pesä vaikeapääsyisellä mättäällä. Toinen pesue mahdollinen:

Ravinto: Madot, hyönteiset, etanat ja kasviaines.

Muuta: Rauhoitettu.