Voidaanko hirvivahinkoja vähentää lisäämällä ravintoa ja monipuolistamalla metsien rakennetta? Samalla voitaisiin vahvistaa metsien kestävyyttä ilmastonmuutosta vastaan ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.
Ajankohtaista
Moni metsästäjä on tehnyt riistanhoitomaksusta e-laskutussopimuksen, ja saa lähipäivinä maksun verkkopankkiinsa. Poiketen aiemmista vuosista maksun saajaksi on nyt merkitty maa- ja metsätalousministeriö.
Maaningan kansainvälisesti arvokkailla lintuvesillä on saavutettu merkittävä käänne parempaan. Kunnostustyöt ja haitallisten vieraspetojen pyynti ovat palauttaneet alueen jälleen houkuttelevaksi paikaksi pesiä.
Talviunilta heränneet karhut liikkuvat nyt aktiivisesti. Ravinnon niukkuus ohjaa niitä hakeutumaan asutuksen läheisyyteen, jos pihoilta löytyy helposti saatavaa ruokaa.
Lapin alueellinen riistaneuvosto kuuli sidosryhmiä hirvikannan verotuksesta, kannantilasta ja hirvien aiheuttamista vahingoista.
Hirvieläinten pyyntilupaa voi hakea Suomen riistakeskukselta Oma riista -palvelussa 1.4.2026 alkaen. Haku päättyy 30.4.2026 klo 16:15. Hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin viime hetken ongelmien välttämiseksi. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.
Keväällä nuoret hirvieläimet lähtevät etsimään omia elinalueitaan. Kokemattomuus voi tuoda niitä taajamiin ja vilkasliikenteisille teille, mikä lisää vaaratilanteita liikenteessä. Hirvieläinonnettomuuksissa ja taajamiin eksyneiden eläinten tilanteissa apuun tulevat poliisin virka-apuna toimivat suurriistavirka-avun (SRVA) vapaaehtoiset.
Kevät saa nuoret sudet jättämään synnyinlaumansa ja etsimään omaa reviiriä. Näköhavaintoja voi kertyä tällöin myös asutuksen läheisyydestä. Suden kohdatessaan on tärkeää poistua rauhallisesti paikalta. Susihavainnot kannattaa aina ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.
Vuodenvaihteessa voimaan tullut metsästyslain muutos on nostanut saukon keskusteluun. Metsästyslain muutos mahdollistaa jatkossa saukon kiintiömetsästyksen säätämisen asetuksella, mutta käytännössä tilanne ei ole muuttunut.
Karhujen keväinen ravinnonhaku voi tuoda eläimiä asutuksen lähelle. Tilanteita voidaan ehkäistä lopettamalla lintujen talviruokinta ajoissa ja huolehtimalla jätteiden säilytyksestä.
Luonnonvarakeskus on julkaissut uusimman arvionsa valkohäntäpeurakannasta. Arvion mukaan helmikuussa 2026 Suomessa oli 120 000 valkohäntäpeuraa.
Suomen riistakeskuksen Satakunnan toimialueella kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella 7026 valkohäntäpeuraa. Saalismäärä väheni noin 18 prosenttia edelliseen metsästyskauteen verrattuna. Suurimmillaan peurasaalis on ollut vuosina 2021–2022, jolloin toimialueella kaadettiin noin 13 500 valkohäntäpeuraa vuosittain. Päättyneen kauden saaliista 50 prosenttia oli vasoja, ja aikuisista saalispeuroista 59 prosenttia oli uroksia. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin 61 prosenttia. Pinta-alaan suhteutettuna eniten peuroja kaadettiin Kokemäenjoen … Jatkuu
Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys päättyi helmikuun puolivälissä. Koko maassa saaliiksi saatiin noin 40 500 valkohäntäpeuraa ja noin 10 600 metsäkaurista.