Luonnonvarakeskus on julkaissut uusimman arvionsa valkohäntäpeurakannasta. Arvion mukaan helmikuussa 2026 Suomessa oli 120 000 valkohäntäpeuraa.
Ajankohtaista
Suomen riistakeskuksen Satakunnan toimialueella kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella 7026 valkohäntäpeuraa. Saalismäärä väheni noin 18 prosenttia edelliseen metsästyskauteen verrattuna. Suurimmillaan peurasaalis on ollut vuosina 2021–2022, jolloin toimialueella kaadettiin noin 13 500 valkohäntäpeuraa vuosittain. Päättyneen kauden saaliista 50 prosenttia oli vasoja, ja aikuisista saalispeuroista 59 prosenttia oli uroksia. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin 61 prosenttia. Pinta-alaan suhteutettuna eniten peuroja kaadettiin Kokemäenjoen … Jatkuu
Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys päättyi helmikuun puolivälissä. Koko maassa saaliiksi saatiin noin 40 500 valkohäntäpeuraa ja noin 10 600 metsäkaurista.
Suden kiintiöpyynti on päättynyt ja saalista saatiin 15 kiintiöalueella yhteensä 81 sutta.
Riistanhoitoyhdistykset tekivät vuonna 2025 mittavan määrän vapaaehtoistyötä eri puolilla Suomea. Toiminta näkyi muun muassa metsästäjien koulutuksina, nuorisotyönä, ampumakokeina sekä suurriistavirka-aputehtävinä.
Keski-Suomessa kaadettiin tammikuun puolivälissä päättyneessä jahdissa 3 370 hirveä. Saalis oli 207 hirveä edellistä vuotta suurempi.
Suden kiintiöpyynti on päättynyt ja saalista saatiin 15 kiintiöalueella yhteensä 82 sutta.
Tammikuun puolivälissä päättyneellä hirvenmetsästyskaudella riistakeskuksen Satakunnan toimialueella kaadettiin 2 447 hirveä. Saalismäärä on pysynyt viime vuodet vakaana. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 88 prosenttia, mikä on suhteellisen korkea hirvilupien käyttöaste.Kauden kokonaissaaliista noin 46 prosenttia oli vasoja, ja kaadetuista aikuisista hirvistä noin 57 prosenttia oli uroksia. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaatui perinteiseen tapaan Satakunnan pohjoisella rannikkoseudulla, jossa … Jatkuu
Riistakeskus Pohjois-Karjalan alueella saatiin tammikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella saaliiksi 1467 hirveä. Määrä on kolme hirveä vähemmän kuin edellisellä metsästyskaudella. Kaadetuista hirvistä vasoja oli 33 prosenttia. Vasojen osuus saaliista pieneni hieman edellisvuodesta. Aikuissaaliista uroksia oli 59 prosenttia. Pohjois-Karjalassa metsästettiin keskimäärin 0,9 hirveä tuhannelta hehtaarilta. Riistanhoitoyhdistysten välillä saalistiheydessä on suurta vaihtelua. Ilomantsissa metsästettiin 0,2 hirveä tuhannelta hehtaarilta, … Jatkuu
Pohjois-Savossa kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella 2 956 hirveä. Koko riistakeskusalueen saalismäärä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta riistanhoitoyhdistyksittäin saalismäärään muutos vaihteli 17 prosentin laskusta 52 prosentin kasvuun. Metsästyksen tavoitteena oli pienentää hirvikantaa alueen eteläpuoliskolla ja säilyttää nykytiheys alueen pohjoispuoliskolla paikalliset hirvitihentymät, hirvikannan rakenne ja vahinkokehitys huomioiden. Tammikuun puolivälissä päättyneellä kaudella Pohjois-Savossa kaadettiin 812 aikuista uroshirveä, 653 aikuista naarashirveä ja … Jatkuu
Päättyneellä jahtikaudella kaadettiin runsaat 41 000 hirveä, mikä on yhdeksän prosenttia edellisen kauden saalista enemmän. Saalismäärissä oli kasvua lähes koko maassa.
Metsästäjä-lehden viimeisimmän numeron ilmestymisen jälkeen on käyty runsaasti keskustelua siitä, milloin hirvieläinten metsästykseen käytettävien koirien koulutus ja kokeiden järjestäminen on sallittua.