Yhteistyöryhmien tehtävänä on luoda kokonaisnäkemys alueensa susitilanteesta, tiedottaa alueen asukkaita sekä pohtia susikantaan liittyvien toimien tarvetta. Keskeinen osa työryhmien toimintaa on suunnitella ja toteuttaa konflikteja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Tavoitteena on, että työryhmätoiminta osallistaa susireviirillä asuvia, parantaa riistahallinnon, riistantutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan suhteita susiasioissa sekä vähentää hallinnollisia ja tiedollisia ristiriitoja. Samalla työryhmät osallistuvat reviirikohtaiseen vuoropuheluun, kannanseurantaan ja päätöksentekoon paikalliset erityiskysymykset huomioiden.

Työryhmään kuuluu tyypillisesti edustajia alueen kunnallishallinosta, riistanhoitoyhdistyksistä, luonnonsuojeluyhdistyksistä sekä kotieläintilallisista. Usein työryhmissä on mukana myös esimerkiksi kyläyhdistyksen, poliisin, Metsähallituksen tai rajavartioston edustaja.

Työryhmien toiminta

Reviiriyhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan paikallisia kannanhoitoa tukevia toimenpiteitä. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi tiedottaminen työryhmän toiminnasta, alueen susitilanteesta sekä  petoyhdyshenkilöverkostosta, joka todentaa ja kirjaa kansalaisten tekemiä suurpetohavaintoja Tassu-järjestelmään. Työryhmien toimintaan voit tutustua tarkemmin lukemalla ryhmien kokousmuistioita vuodesta 2017 alkaen (dropbox.com).

Reviirialueen asukkaat voivat ottaa yhteyttä reviirityöryhmän jäseniin, kun heillä on suden kannanhoitoa koskevia kysymyksiä tai ehdotuksia. Ryhmäkohtaiset yhteystiedot löytyvät täältä (pdf). Tiedosto ei ole saavutettava. Saavutettavat tiedot ovat saatavissa Suomen riistakeskuksen asiakaspalvelusta.

Työryhmien tueksi on laadittu Toimintaohjeistus reviiriyhteistyöryhmille (pdf). Toimintaohjeistuksessa kerrotaan mm. työryhmien tarkoituksesta ja rakentumisesta, kokouskäytännöistä, toimenpiteistä sekä hyödyllisistä materiaaleista.  Toimintaohjeistus on nyt käännetty myös englanniksi (pdf).