Kiintiömetsästys
Suden kiintiömetsästykseen liittyvä lainsäädäntö on hyväksytty ja suden kiintiömetsästys alkaa 1.1.2026. Metsästyksen käynnistyminen edellytti muutoksia metsästyslakiin, valtioneuvoston asetuksia sekä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetusta.
Maa- ja metsätalousministeriön sivulta (mmm.fi) löydät kattavasti tietoa lainsäädännön valmistelun taustoista ja etenemisestä.
Eduskunta hyväksyi metsästyslain muutoksen 16.12.2025.
Metsästyslain muutokset on vahvistettu tasavallan presidentin esittelyssä maanantaina 22.12.2025
Suden metsästystä koskevat asetukset on hyväksytty valtioneuvostossa sekä maa- ja metsätalousministeriössä 30.12.2025.
Suden kiintiömetsästys
Suden kiintiömetsästys on tarkoitus toteuttaa 16 alueellisen kiintiön puitteissa. Pyynti kohdennetaan MMM:n asetuksessa säädettävillä alueittaisilla kiintiöillä. Asetuksella säädetään aluekohtaiset rajoitukset alueesta ja susien määrästä. Kiintiön kokonaismääräksi on esitetty 100 sutta.
Reviirikohtaisilla aluerajauksilla pyynti kohdennetaan ensisijaisesti kokonaisiin laumoihin. Laumakohtainen pyynti on arvioiden mukaan ennakoitavaa ja vaikuttavaa, ja sen vaikutukset susikantaan ovat hyvin arvioitavissa. Samanlaista mallia on käytetty Ruotsissa vuosien ajan, ja sieltä saadut kokemukset tukevat menetelmän toimivuutta susikannan hallinnassa.
Miksi suden metsästystä tarvitaan?
Kasvaneen susikannan seurauksena turvallisuushuolet, kotieläinvahingot sekä poliisin suurpetotehtävät ovat lisääntyneet. Vaikka ennaltaehkäiseviin toimiin on panostettu, tarvitaan myös metsästykseen perustuvaa kannansäätelyä.
Suomen susikanta on saavuttanut suotuisan suojelutason, jonka viitearvon MMM on vahvistanut 273 sudeksi. Kannanarviointiin kuuluvan susiennusteen mukaan marraskuussa 2025 on 476–669 sutta (90 % todennäköisyysväli).
Kiintiömetsästyksen tavoitteena on pienentää nykyistä susikantaa ja ehkäistä suden aiheuttamia sosioekonomisia haittoja ja samalla vastata suden tuomiin huoliin turvallisuudesta ja vahingoista.
Kiintiöalueet
Pyynti esitetään kohdennettavaksi 16 alueelle, missä suden aiheuttamat haasteet ovat suurimmat. Kiintiöalueita on painotettu lounaiseen Suomeen, jossa susireviirejä on runsaasti ja niiden määrä on kasvanut nopeasti. Kiintiöt on määritetty tunnetuille reviireille ja koirasusien havaintoalueille.
Kiintiöalueet on valittu ennen kaikkea turvallisuus- ja vahinkoperustein. Painopiste on alueilla, joilla on esiintynyt huomattavia susien aiheuttamia vahinkoja tai turvallisuushuolia.
Lisäksi metsästystä kohdennetaan metsäpeura-alueille sekä laumoihin, joissa on havaittu Luonnonvarakeskuksen (Luke) aineistojen perusteella koirasusia tai susien lähisukulaisuutta.
Kiintiöalueiden valinnassa on hyödynnetty laajasti erilaisia tietolähteitä, kuten vahinkotilastoja, havaintotietoja, DNA-aineistoa, suurriistavirka-aputilastoja ja tietoa poikkeusluvista.
Reviirikohtaiset kiintiöt on pyritty mitoittamaan niin, että alueelta voidaan poistaa kaikki sudet. Jos käytettävissä on ollut havaintotietoa yksilömääristä, se on otettu suoraan kiintiön pohjaksi. Muussa tapauksessa on käytetty tutkimukseen perustuvaa kaavamaista kuuden yksilön arviota.
Suomen riistakeskuksen esitys kiintiöalueista ja kiintiömääristä alueittain (pdf)
Suomen riistakeskuksen esitys suden kiintiömetsästyksestä karttoina (pdf)
Koirasusialueet
Esitetystä 100 yksilön kiintiöstä 26 yksilöä on kohdistettu koirasusialueille. Kaikista saaliiksi saaduista eläimistä tehdään DNA-analyysit, joilla varmistetaan, ovatko saadut yksilöt koirasusia.
Jos DNA-analyysi osoittaa kaadetun eläimen koirasudeksi, poistetaan eläimen kaatoilmoitus Oma riistasta. Samalla kyseinen saalis häviää saalisseurannasta. Jos alueella on jo annettu määräys metsästyksen päättämisestä (=kiintiö on täynnä), riistakeskus antaa uuden määräyksen metsästyksen jatkumisesta.
Kaikista kaadetuista eläimistä ei saada dna-analyysin tulosta ennen 10.2., jolloin metsästysaika päättyy.
Koirasusialueita koskevalla kiintiöllä varmistetaan metsästäjien oikeusturva tilanteissa, joissa saaliiksi päätyy koirasuden sijaan susi.
Koirasusien metsästys on tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden ja Suomen susikannan suojelua. Koirasusi on lainsäädännössä määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, joka uhkaa susikannan elinvoimaisuutta ja geenipuhtautta. Risteymät voivat olla kesympiä kuin puhtaat sudet, mikä lisää riskejä sekä susikannalle että ihmisille.
Pyynti tällä kiintiön osalla vaikuttaa susikantaan vähemmän kuin tiedossa oleviin laumoihin tai pareihin kohdennettu pyynti, koska alueilla esiintyy todennäköisesti susia ja koirasusia. Koirasusikiintiön alueet ovat pääosin havaintoalueita, jotka eivät ole kanta-arvion susilauma- tai parireviirejä.
Metsästysjärjestelyt
Suden kiintiöpyynti ei edellytä erillistä luvan hakua, eikä Suomen riistakeskuksen pyynti- tai poikkeuslupaa. Metsästys kiintiöalueella edellyttää kuitenkin metsästysoikeutta.
Metsästykseen voivat osallistua kunkin kiintiöalueen metsästysoikeuden haltijat. Pääsääntöisesti metsästysoikeus on vuokrattu metsästyseuroille.
Lausunnolla olevassa metsästysasetuksen luonnoksessa suden vuosittaiseksi metsästysajaksi on esitetty 1.12–10.2 välistä ajanjaksoa. Tulevana vuonna metsästysaika ehdotetaan olevan 1.1-10.2.2026
Ennen metsästyksen käynnistymistä avataan erillinen seurantasivu, joka vastaa poronhoitoalueen karhun kiintiömetsästystä varten tehtyä sivustoa. Sivulla kiintiön täyttymistä voi tarkastella saalisilmoitusten perusteella. Sivulla esitetään kunkin kiintiöalueen kokonaiskiintiö sekä jäljellä oleva määrä, ja kiintiön täyttyminen näkyy sivustolla.
Kiintiömetsästykseen on nimettävä metsästyksenjohtaja ja riittävä määrä varajohtajia.
Suden metsästys valtion alueilla
Metsähallitus myöntää metsästysluvat valtion alueille. Suden metsästykseen myönnettävä lupa riippuu siitä, kuinka suuri osa metsästysalueesta on valtion maita ja mitkä ovat alueen metsästysjärjestelyt.
Nivalan kiintiön alueella metsästys järjestetään paikallisille metsästysseuroille myönnetyllä alueluvalla. Näiden seurojen järjestämään metsästykseen osallistuvat eivät tarvitse siten erillisiä henkilökohtaisia lupia valtion alueille.
Pahkavaaran ja Vuosangan kiintiöalueille, missä on laajemmin yhtenäistä valtion maa-aluetta, Metsähallitus myy henkilökohtaisia sudenmetsästyslupia. Lupamyynti alkaa tiistaina 30.12. kello 9. Pahkavaaran ja Vuosangan kiintiöalueeseen kuuluvissa metsästyslain 8. pykälän kunnissa (Puolanka, Vaala, Ristijärvi, Kuhmo ja Sotkamo) paikallinen metsästäjä voi metsästää sutta kotikuntansa valtion mailla ilman Metsähallituksen metsästyslupaa.
Muilla suden metsästyksen kiintiöalueilla suden metsästys on sisällytetty paikallisten metsästysseurojen vuokrasopimuksiin.
Seuranta
Saaliiksi saadusta sudesta on tehtävä saalisilmoitus välittömästi ja saalistilannetta on seurattava tarkasti. Tällä vähennetään riskiä kiintiöiden ylittymisestä. Kun alueellinen kiintiö täyttyy, Suomen riistakeskus keskeyttää metsästyksen viipymättä. Keskeytyksestä tiedotetaan riistakeskuksen verkkosivuilla, ja metsästäjien on tärkeää seurata tiedotusta aktiivisesti.
Kiintiölaskuri ja saalisseuranta on julkaistu osoitteessa kiintio.riista.fi
Kiintiömetsästettyjen susien näytteet
Jokaisesta kaadetusta sudesta on toimitettava DNA-näyte Luonnonvarakeskukselle (Luke) 14 vuorokauden kuluessa. Metsästäjän on ilmoitettava kaadosta viipymättä ja sovittava näytteiden toimituksesta Luken kanssa.
Luke pyytää metsästäjiä toimittamaan saaliksi saadut sudet nyljettyinä, naaraat kokonaisina ja uroksista pelkän pään.
Jos sudesta ei toimiteta ruhoa tai kalloa, tulee DNA-näyte toimittaa Lukelle Jokioisiin. DNA-näytteen lähetys tapahtuu omakustanteisesti.
Luke korvaa ruhojen tai päiden toimituksesta lähimmälle toimipisteelle kilometrikorvaukset 0,55e/km metsästäjälle (omavastuu 30 km/suunta).
Tarkemmat ohjeet näytteiden lähettämiseen ja Luken toimipisteiden yhteystiedot (pdf)
Metsästykseen valmistautuminen
Kiintiöalueiden metsästysseurojen tulee varmistaa, sisältyykö suden metsästysoikeus nykyisiin metsästysvuokrasopimuksiin ja tarvittaessa päivittää sopimukset.
Suden metsästys edellyttää tyypillisesti yhtä metsästysseuraa laajempia alueita. Siksi on syytä selvittää ja päättää, voidaanko naapuriseurojen metsästäjille myöntää metsästyslupa suden pyyntiin. Yhteistyössä naapureiden kanssa kannattaa selvittää myös mahdolliset metsästyksen johtajat.
Koulutus
Suomen riistakeskus kouluttaa kunkin kiintiöalueen metsästyksen johtajat joulukuussa. Ensimmäiset valmistavat etäkoulutukset on järjestetty viikolla 50.
Valmistavan koulutuksen materiaali (pdf)
Syventävät läsnäkoulutukset on järjestetty joulukuun lopussa. Koulutusten myöhäinen ajankohta johtuu säädösvalmistelun aikatauluista.
Karhua (lukuun ottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) voidaan poronhoitoalueella metsästää kiintiön nojalla 20.8.–31.10.2025. Karhun pentu ja sen emä ovat siis rauhoitettuja eikä niitä saa metsästää.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 502/2025 (7.7.2025) mukaisesti läntisen poronhoitoalueen karhunpyyntikiintiö on 15 karhua ja itäisen poronhoitoalueen kiintiö 70 karhua. Itäiseen poronhoitoalueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen kunnat sekä läntiseen poronhoitoalueeseen muut poronhoitoalueen kunnat.
Kiintiön tultua täyteen Suomen riistakeskuksen on valtioneuvoston asetuksen 452/2013 8 §:n mukaisesti määrättävä karhunmetsästys alueella (läntinen/itäinen poronhoitoalue) lopetettavaksi.
Kiintiöiden tilanne
Karhunpyyntikiintiön tilannetta itäisellä ja läntisellä poronhoitoalueella voi seurata täällä. Kiintiötilanteesta ja metsästyksen keskeyttämisestä kiintiön tullessa täyteen tiedotetaan riistakeskuksen kanavissa.
Lakisääteinen saalisilmoitus välittömästi kaadon jälkeen
Karhunkaatajat voivat tehdä saaliista lakisääteisen saalisilmoituksen helposti jo maastossa Oma riista -mobiilisovelluksella. Jos paikalla ei ole puhelinverkkoa, saalisilmoitus välittyy Oma riistaan heti, kun puhelin on jälleen verkossa ja sovellus käynnistetään.
Muistathan ladata Oma riista -sovelluksen uusimman version puhelimeesi jo ennen karhumetsälle lähtöä.
Vaihtoehtoisesti saalisilmoituksen voi tehdä sähköpostilla osoitteeseen raportointi@riista.fi. Mukaan kirjataan seuraavat tiedot: 1) kaatajan nimi ja metsästäjänumero, 2) kaatopäivä ja kellonaika, 3) kaadetun karhun sukupuoli, 4) kaatopaikan kunta, maastonnimi ja kaatopaikan GPS-koordinaatit. Lisäksi pyydetään antamaan kaatajan puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten.
Mikäli tarvitset neuvoja
Mikäli tarvitset neuvoja karhunkaadon ilmoittamiseen liittyen, tai jokin tieto saalisilmoituksen osalta muuttuu etkä saa sitä muutettua, voit ottaa yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen raportointi@riista.fi, tai soittaa erikoissuunnittelija Harri Norbergille tai riistasuunnittelija Janne Kotaselle.
Harri Norberg
Erikoissuunnittelija
Janne Kotanen
Riistasuunnittelija, Pohjanmaa
Saalistodistus ja CITES-todistus
Suomen riistakeskuksesta toimitetaan kaatajalle sähköisesti tai kirjepostitse 1) Luonnonvarakeskuksen petotutkimuksen ohjeet kaadettujen karhujen näytteiden ottamiseksi ja lähettämiseksi, 2) Suomen riistakeskuksen ohje saalistodistuksen hakemiseksi, 3) Suomen ympäristökeskuksen ohjeet karhun ruhonosien ja lihojen myyntiin tarvittavien CITES-todistusten hakemiseksi, sekä 4) Suomen ympäristökeskuksen, Suomen riistakeskuksen, Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen ohjeistus karhun lihan ja osien myyntiin ja karhunruhojen käsittelyyn.
EU-todistuksen tai Cites-luvan saamiseksi Suomen ympäristökeskus vaatii hakemuksen liitteeksi saalistodistuksen (todistus poikkeusluvan tai alueellisen kiintiön nojalla saadusta saaliista), jonka Suomen riistakeskus myöntää. Poronhoitoalueella todistuksen hakee saaliin saaja. Todistuksen saamiseksi on otettava yhteyttä Suomen riistakeskukseen jättämällä vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen raportointi@riista.fi.
Saalisnäytteet ja lihan myyminen
Luonnonvarakeskus (Luke) toivoo poronhoitoalueella kaadetuista karhuista näytteitä. Näytteiden avulla saadaan arvokasta tietoa poronhoitoalueen karhukannasta. Luke on julkaissut näytteenottoa ja näytteiden lähettämistä koskevat ohjeet.
Mikäli lihat halutaan myydä, karhu toimitetaan viipymättä hyväksyttyyn riistankäsittelylaitokseen tarkastettavaksi.
Harmaahyljettä eli hallia sekä itämerennorppaa voidaan metsästysaikana pyytää maa- ja metsätalousministeriön asettaman alueellisen kiintiön rajoissa. Metsästysaika on huhtikuun 16. päivästä joulukuun loppuun asti.
Hylkeenpyytäjien on tärkeää seurata kunakin ajanhetkenä alueellisten kiintiöiden tilannetta ja huomioida myös kiintiöasetusten voimassaoloajat metsästysvuosittain (1.8.-31.7.). Hallia koskeva asetus on kolmivuotisena voimassa 31.7.2027 asti. Itämerennorpan osalta asetus tuli voimaan 1.8.2025 ja on voimassa 31.7.2027 asti.
Hylkeiden kiintiömetsästys
Kun vahinkoja aiheuttavia yksilöitä havaitaan pyydysten ja kasvatuskassien lähistöllä, voidaan niitä kiintiön rajoissa alkaa poistaa välittömästi. Kalastajien ja metsästäjien yhteistyöllä metsästys kohdistuu vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin, jolloin haitat elinkeinoille vähenevät ja hyljekannan kestävä hoito on turvattu.
Kolme kannanhoidollista aluetta
Hylkeiden esiintymisalue on jaettu kolmeen kannanhoidolliseen alueeseen, joilla on omat kiintiönsä. Alueelliset kiintiöt määritellään siten, ettei kantaa vaaranneta vaan lajit säilyvät suotuisasti suojeltuna.
- Perämeren‒Merenkurkun kannanhoitoalueeseen kuuluvat Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntiin kuuluvat merialueet.
- Lounais-Suomen kannanhoitoalue käsittää Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin kuuluvat merialueet.
- Suomenlahden kannanhoitoalueen muodostavat Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntaan kuuluvat merialueet.
Harmaahylkeen kiintiöt (maa- ja metsätalousministeriön asetus 459/2024): Perämeren‒Merenkurkun kannanhoitoalueen kiintiö on 350 hallia, Lounais-Suomen kannanhoitoalueen kiintiö 400 hallia ja Suomenlahden kannanhoitoalueen kiintiö 300 hallia metsästysvuotta kohden. Asetus 459/2024 on voimassa 31.7.2027 asti.
Itämerennorpan kiintiöt (maa- ja metsätalousministeriön asetus 847/2025): Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella yhteensä enintään 425 norppaa. Muilla alueilla kiintiö on 0 norppaa.
Jos saaliskiintiö täyttyy ennen metsästyskauden päättymistä, määrää Suomen riistakeskus lopettamaan metsästyksen kyseisellä kannanhoitoalueella. Kiintiön täyttymisestä ja pyynnin lopettamisesta ilmoitetaan esimerkiksi alueellisin tiedottein ja Suomen riistakeskuksen verkkosivuilla.
Lakisääteinen saalisilmoitus
Kiintiön täyttymistä seurataan saalisilmoitusten perusteella. Saaliiksi saadusta hallista tai itämerennorpasta on viimeistään kolmantena arkipäivänä ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Ilmoituksen voi tehdä Oma riista -palvelussa tai Suomen riistakeskuksen lupahallintokirjaamoon (sähköisesti lähetettävät lomakkeet osoitteeseen saaliit@riista.fi). Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on sakotettava metsästysrikkomus.
Metsästetystä hallista ja itämerennorpasta pyydetään myös toimittamaan näyte Luonnonvarakeskukselle. Ohjeet näytteenottoon ja laskutusohjeet löytyvät Luonnonvarakeskuksen sivuilta (luke.fi).