Kiintiömetsästys
Karhua (lukuun ottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) voidaan poronhoitoalueella metsästää kiintiön nojalla 20.8.–31.10.2026. Karhun pentu ja sen emä ovat siis rauhoitettuja eikä niitä saa metsästää.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 666/2026 (7.7.2026) mukaisesti läntisen poronhoitoalueen karhunpyyntikiintiö on 15 karhua ja itäisen poronhoitoalueen kiintiö 70 karhua. Itäiseen poronhoitoalueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen kunnat sekä läntiseen poronhoitoalueeseen muut poronhoitoalueen kunnat.
Kiintiön tultua täyteen Suomen riistakeskuksen on valtioneuvoston asetuksen 452/2013 8 §:n mukaisesti määrättävä karhunmetsästys alueella (läntinen/itäinen poronhoitoalue) lopetettavaksi.
Kiintiöiden tilanne
Karhunpyyntikiintiön tilannetta itäisellä ja läntisellä poronhoitoalueella voi seurata täällä tai kiintio.riista.fi. Kiintiötilanteesta ja metsästyksen keskeyttämisestä kiintiön tullessa täyteen tiedotetaan riistakeskuksen kanavissa.
Lakisääteinen saalisilmoitus välittömästi kaadon jälkeen
Karhunkaatajat voivat tehdä saaliista lakisääteisen saalisilmoituksen helposti jo maastossa Oma riista -mobiilisovelluksella. Jos paikalla ei ole puhelinverkkoa, saalisilmoitus välittyy Oma riistaan heti, kun puhelin on jälleen verkossa ja sovellus käynnistetään. Huolehdi, että saaliin kaatoaika (kellonaika) on kirjattu oikein. Muista myös ladata Oma riista -sovelluksen uusin versio puhelimeesi jo ennen karhumetsälle lähtöä.
Mikäli painotieto (arvio) on tarkentunut Oma riistaan tekemästänne ilmoituksesta, niin ilmoittakaa tarvittaessa muutokset karhun painossa tai muidenkin mahdollisesti tarkentuneiden tietojen osalta sähköpostitse osoitteeseen raportointi@riista.fi. Oma riistaan ilmoitettu paino oletetaan lähtökohtaisesti karhun elopainoksi.
Vaihtoehtoisesti saalisilmoituksen voi tehdä sähköpostilla osoitteeseen raportointi@riista.fi. Mukaan kirjataan seuraavat tiedot: 1) kaatajan nimi ja metsästäjänumero, 2) kaatopäivä ja kellonaika, 3) kaadetun karhun sukupuoli, 4) kaatopaikan kunta, maastonnimi ja kaatopaikan GPS-koordinaatit. Lisäksi pyydetään antamaan kaatajan puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten.
Mikäli tarvitset neuvoja
Mikäli tarvitset neuvoja karhunkaadon ilmoittamiseen liittyen, tai jokin tieto saalisilmoituksen osalta muuttuu etkä saa sitä muutettua, voit ottaa yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen raportointi@riista.fi, tai asiakaspalveluun.
Saalistodistus ja saaliin kaupallinen hyödyntäminen
Suomen riistakeskus myöntää ja toimittaa automaattisesti kaatajille tai poikkeusluvan saajalle saalistodistuksen sähköpostitse. Suomen ympäristökeskus vaatii saalistodistusta myyntiluvan (EU-todistus) tai Cites-luvan hakemisen yhteydessä. Suomen ympäristökeskuksen sivuilta löytyvät ohjeet myyntiluvan saamiseksi (ymparisto.fi). Saaliin kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvät kysymykset voi osoittaa sähköpostiin cites@syke.fi.
Luonnonvaraisen riistan lihantarkastuksesta (ruokavirasto.fi) voi lukea Ruokaviraston sivuilta.
Saalisnäytteet
Luonnonvarakeskus (Luke) toivoo poronhoitoalueella kaadetuista karhuista näytteitä. Näytteiden avulla saadaan arvokasta tietoa poronhoitoalueen karhukannasta. Luke on julkaissut näytteenottoa ja näytteiden lähettämistä koskevat ohjeet (luke.fi).
Huom. Metsästäjän ei tarvitse ottaa näytteitä Lukelle toimitettavaksi, jos karhu toimitetaan riistankäsittelylaitokseen lihantarkastusta ja myyntiä varten. Näissä tapauksissa riistankäsittelylaitos vastaa näytteiden ottamisesta ja toimittamisesta Lukelle. Lue lisää luonnonvaraisen riistan lihantarkastuksesta (ruokavirasto.fi).
Suden kiintiömetsästys kohdennetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, jolla säädetään kiintiöalueista ja susien määrästä. Suden metsästysaika on 1.12.–10.2.
Reviirikohtaisilla aluerajauksilla pyynti kohdennetaan ensisijaisesti kokonaisiin laumoihin. Laumakohtaisen pyynnin vaikutukset susikantaan ovat hyvin arvioitavissa. Samanlaista mallia on käytetty Ruotsissa vuosien ajan, ja sieltä saadut kokemukset tukevat menetelmän toimivuutta susikannan hallinnassa. Suden kiintiöpyyntiä toteutettiin Suomessa ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2026. Metsästykselle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin.
Miksi suden metsästystä tarvitaan?
Kasvaneen susikannan seurauksena turvallisuushuolet, kotieläinvahingot sekä poliisin suurpetotehtävät ovat lisääntyneet. Vaikka ennaltaehkäiseviin toimiin on panostettu, tarvitaan myös metsästykseen perustuvaa kannansäätelyä.
Kiintiömetsästyksen tavoitteena on ehkäistä suden aiheuttamia sosioekonomisia haittoja ja samalla vastata suden tuomiin huoliin turvallisuudesta ja vahingoista.
Kiintiöalueet
Kiintiöalueiden valinnassa on hyödynnetty laajasti erilaisia tietolähteitä, kuten havaintotietoja, DNA-aineistoa, suurriistavirka-aputilastoja, vahinkotilastoja ja tietoa poikkeusluvista.
Reviirikohtaiset kiintiöt on pyritty mitoittamaan niin, että alueelta voidaan poistaa kaikki sudet. Jos käytettävissä on ollut havaintotietoa yksilömääristä, se on otettu kiintiön pohjaksi. Muussa tapauksessa on käytetty tutkimukseen perustuvaa kaavamaista kuuden yksilön arviota.
Seuranta
Saaliiksi saadusta sudesta on tehtävä saalisilmoitus välittömästi ja metsästäjien on seurattava saalistilannetta tarkasti. Tällä vähennetään riskiä kiintiöiden ylittymisestä.
Kun alueellinen kiintiö täyttyy, Suomen riistakeskus keskeyttää metsästyksen. Kiintiölaskuri ja saalisseuranta on julkaistu osoitteessa kiintio.riista.fi
Koirasudet
Kiintiömetsästyksen yhteydessä tavoitteena on poistaa luonnosta myös haitallista vieraslajia, koirasutta. Koirasusi on lainsäädännössä määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, joka uhkaa susikannan elinvoimaisuutta ja geenipuhtautta. Risteymät voivat olla kesympiä kuin puhtaat sudet, mikä lisää riskejä sekä susikannalle että ihmisille.
Kaikista saaliiksi saaduista eläimistä tehdään DNA-analyysit, joilla varmistetaan, ovatko yksilöt koirasusia.
Jos DNA-analyysi osoittaa kaadetun eläimen koirasudeksi, poistetaan eläimen kaatoilmoitus Oma riistasta. Samalla se häviää saalisseurannasta. Jos alueella on jo annettu määräys metsästyksen päättämisestä (=kiintiö on täynnä), riistakeskus antaa määräyksen metsästyksen jatkumisesta.
Koirasusialueita koskevalla kiintiöllä varmistetaan metsästäjien oikeusturva tilanteissa, joissa saaliiksi päätyy koirasuden sijaan susi.
Metsästysjärjestelyt
Suden kiintiöpyynti ei edellytä Suomen riistakeskuksen pyynti- tai poikkeuslupaa. Metsästys kiintiöalueella edellyttää kuitenkin metsästysoikeutta.
Metsästykseen voivat osallistua kunkin kiintiöalueen metsästysoikeuden haltijat. Pääsääntöisesti metsästysoikeus on vuokrattu metsästyseuroille.
Kiintiömetsästykseen on nimettävä metsästyksen johtaja ja riittävä määrä varajohtajia.
Metsähallitus myöntää metsästysluvat valtion alueille. Suden metsästykseen myönnettävä lupa riippuu siitä, kuinka suuri osa metsästysalueesta on valtion maita ja mitkä ovat alueen metsästysjärjestelyt.
Suden metsästys edellyttää usein yhtä metsästysseuraa laajempia alueita. Siksi on syytä selvittää voidaanko naapuriseurojen metsästäjille myöntää metsästyslupa suden pyyntiin.
Kiintiömetsästettyjen susien näytteet
Jokaisesta kaadetusta sudesta on toimitettava DNA-näyte Luonnonvarakeskukselle (Luke) 14 vuorokauden kuluessa. Metsästäjän on ilmoitettava kaadosta viipymättä ja sovittava näytteiden toimituksesta Luken kanssa.
Luke pyytää metsästäjiä toimittamaan saaliksi saadut sudet nyljettyinä, naaraat kokonaisina ja uroksista pelkän pään.
Jos sudesta ei toimiteta ruhoa tai kalloa, tulee DNA-näyte toimittaa Lukelle Jokioisiin. DNA-näytteen lähetys tapahtuu omakustanteisesti.
Luke korvaa ruhojen tai päiden toimituksesta lähimmälle toimipisteelle kilometrikorvaukset 0,55e/km metsästäjälle (omavastuu 30 km/suunta).
Tarkemmat ohjeet näytteiden lähettämiseen ja Luken toimipisteiden yhteystiedot (pdf)
Harmaahyljettä eli hallia sekä itämerennorppaa voidaan metsästysaikana pyytää maa- ja metsätalousministeriön asettaman alueellisen kiintiön rajoissa. Metsästysaika on huhtikuun 16. päivästä joulukuun loppuun asti.
Hylkeenpyytäjien on tärkeää seurata kunakin ajanhetkenä alueellisten kiintiöiden tilannetta ja huomioida myös kiintiöasetusten voimassaoloajat metsästysvuosittain (1.8.-31.7.). Hallia koskeva asetus on kolmivuotisena voimassa 31.7.2027 asti. Itämerennorpan osalta asetus tuli voimaan 1.8.2025 ja on voimassa 31.7.2027 asti.
Hylkeiden kiintiömetsästys
Kun vahinkoja aiheuttavia yksilöitä havaitaan pyydysten ja kasvatuskassien lähistöllä, voidaan niitä kiintiön rajoissa alkaa poistaa välittömästi. Kalastajien ja metsästäjien yhteistyöllä metsästys kohdistuu vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin, jolloin haitat elinkeinoille vähenevät ja hyljekannan kestävä hoito on turvattu.
Kolme kannanhoidollista aluetta
Hylkeiden esiintymisalue on jaettu kolmeen kannanhoidolliseen alueeseen, joilla on omat kiintiönsä. Alueelliset kiintiöt määritellään siten, ettei kantaa vaaranneta vaan lajit säilyvät suotuisasti suojeltuna.
- Perämeren‒Merenkurkun kannanhoitoalueeseen kuuluvat Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntiin kuuluvat merialueet.
- Lounais-Suomen kannanhoitoalue käsittää Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin kuuluvat merialueet.
- Suomenlahden kannanhoitoalueen muodostavat Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntaan kuuluvat merialueet.
Harmaahylkeen kiintiöt (maa- ja metsätalousministeriön asetus 459/2024): Perämeren‒Merenkurkun kannanhoitoalueen kiintiö on 350 hallia, Lounais-Suomen kannanhoitoalueen kiintiö 400 hallia ja Suomenlahden kannanhoitoalueen kiintiö 300 hallia metsästysvuotta kohden. Asetus 459/2024 on voimassa 31.7.2027 asti.
Itämerennorpan kiintiöt (maa- ja metsätalousministeriön asetus 847/2025): Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella yhteensä enintään 425 norppaa. Muilla alueilla kiintiö on 0 norppaa.
Jos saaliskiintiö täyttyy ennen metsästyskauden päättymistä, määrää Suomen riistakeskus lopettamaan metsästyksen kyseisellä kannanhoitoalueella. Kiintiön täyttymisestä ja pyynnin lopettamisesta ilmoitetaan esimerkiksi alueellisin tiedottein ja Suomen riistakeskuksen verkkosivuilla.
Lakisääteinen saalisilmoitus
Kiintiön täyttymistä seurataan saalisilmoitusten perusteella. Saaliiksi saadusta hallista tai itämerennorpasta on viimeistään kolmantena arkipäivänä ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Ilmoituksen voi tehdä Oma riista -palvelussa tai Suomen riistakeskuksen lupahallintokirjaamoon (sähköisesti lähetettävät lomakkeet osoitteeseen saaliit@riista.fi). Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on sakotettava metsästysrikkomus.
Metsästetystä hallista ja itämerennorpasta pyydetään myös toimittamaan näyte Luonnonvarakeskukselle. Ohjeet näytteenottoon ja laskutusohjeet löytyvät Luonnonvarakeskuksen sivuilta (luke.fi).