Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan

Hirvieläinten metsästys

Kaksi metsästäjää kävelee tiellä.

Vastuullinen hirvieläinten metsästys perustuu turvallisuuteen, kestävyyteen ja eettisyyteen. Näiden ohjeiden avulla voit tarkistaa hyvän metsästystavan periaatteet hirven ja pienten hirvieläinten metsästyksessä, metsästitpä sitten yksin tai seurueessa.

Turvallisuus

  • Noudata erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta aseenkäsittelyssä. Lataa aseesi vasta passipaikalla ja poista patruunat ennen passipaikalta poistumista. Irrota aseesta lipas tai tyhjennä makasiini. Kaadettua eläintä vedettäessä ase ei saa olla selässä. Älä koske toisen aseeseen ilman lupaa. Aseita ei tuoda sisälle kokoontumistilaan, kotaan tai lahtivajaan.
  • Käytä asetuksenmukaista hyvin näkyvää vaatetusta (pois lukien rakennuksen suojasta tapahtuva metsästys ja jousimetsästys). Pimeän ja hämärän aikaan passista poistuessasi käytä valoa, jotta mahdolliset muut metsästäjät huomaavat sinut.
  • Selvitä itsellesi naapuripassien sijainti ja tarvittaessa ilmoita heille oma sijaintisi kättä tai lakkia heilauttamalla. Jos passipaikkoja vaihdetaan ajon kuluessa, on tärkeää, että kaikilla on siitä ajantasainen tieto. Oma riista -palveluun tallennetut passipaikat helpottavat sijainnin varmistamista. Koiratutkaohjelman turvatoiminto näyttää sijaintisi muille.
  • Mieti ennakkoon turvalliset ampumasektorit. Varmista ennen ampumista, että laukauksesta ei aiheudu vaaraa ihmisille, koirille tai omaisuudelle ja että ampumasuunnan tausta on turvallinen.
  • Metsästyksenjohtajana suunnittele ja ohjeista metsästys niin, että turvallisuusriskit minimoidaan. Vilkkaiden liikenneväylien läheisyydessä suunnittele metsästys siten, ettei eläimiä ajeta tielle päin. Sijoita passipaikat riittävän kauas tieltä siten, ettei metsästys aiheuta vaaraa muille tiellä tai metsässä liikkujille.
  • Kylteillä voi tilapäisesti viestiä käynnissä olevasta metsästyksestä. Kyltti ei saa muistuttaa liikennemerkkiä.
  • Ennen torniin kiipeämistä varmista rakenteiden kunto ja turvallisuus. Jousimetsästyksessä käytä puupassissa aina turvavaljaita.
  • Älä metsästä alkoholin vaikutuksen alaisena.
Metsästäjä nostaa aseen hirvitorniin suojuksessa.
Passitorniin tai ampumakoppiin kiivettäessä turvallisuutta lisää aseen nostaminen torniin suojuksessa ennen kiipeämistä.

Ampumataito

  • Harjoittele ampumista paikallaan olevaan ja liikkuvaan maalikuvioon. Huolla ja kohdista aseesi säännöllisesti.
  • Opettele etäisyyden arviointia tai käytä etäisyysmittaria. Vahtimispaikasta kannattaa ennakkoon mitata etäisyyksiä näkyviin kiinteisiin maastokohtiin. Haulikolla metsäkaurista ammuttaessa ampumamatka on enintään 25 metriä.
  • Ammu riistalaukaus sellaiselta etäisyydeltä ja tilanteessa, jossa oma ampumataitosi varmasti riittää. Käytä ampuessasi tukea aina, kun se on mahdollista.
  • Ammu eläintä vain silloin, kun edellytykset hyvään osumaan ovat olemassa. Älä ammu päähän tai kaulaan, poisluettuna lopetuslaukaus.

Tunnistaminen

  • Hirvieläimen lähestyessä passipaikkaasi tarkkaile tilannetta rauhallisesti ja tunnista eläin varmuudella ennen ampumista. Älä ahnehdi ampumatilanteita.
  • Vahtimismetsästyksessä ampuminen tapahtuu usein hämärässä. On tärkeää pystyä tunnistamaan eläin varmuudella ennen ampumista. Käytä aina hyvää katselukiikaria eläimen tunnistamiseen.
  • Varmista aina ennen naaraan ampumista, ettei sillä ole vasoja mukanaan.

Saaliseläimen kunnioittaminen

  • Jos kaadettu eläin on edelleen hengissä, lopeta se ampumalla lopetuslaukaus niskaan heti, kun se on muiden ja koirien turvallisuus huomioiden mahdollista.
  • Kiinnitä huomiota hygieniaan ja nahkojen hyödyntämiseen. Älä anna koiran repiä nahkaa.
  • Jos eläin on pudonnut jäihin tai uponnut siten, ettei se pääse liikkumaan, metsästys keskeytetään ja eläintä pyritään auttamaan. Vahvasti stressaantunut eläin on kuitenkin harkinnan mukaan lopetettava.
  • Selvitä ennakkoon, mistä on saatavissa jäljestävä koira mahdollisen haavoittamisen varalle. Haavoitetun eläimen löytämiseksi ja lopettamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Jahtia suunniteltaessa on otettava huomioon ajankäyttö. Haavoittunutta eläintä ei voi jättää metsään.
  • Koiran avulla tapahtuvassa ajometsästyksessä ajon kesto on harkittava olosuhteiden mukaan sopivaksi. Väsyneen eläimen perään ei tule vaihtaa uutta koiraa.
  • Kuljeta ja käsittele saaliseläintä kunnioittavasti ja huolehdi teurasjätteistä asianmukaisesti.

Suhteet

  • Ole ystävällinen ja ymmärtäväinen muita metsästäjiä ja luonnossa liikkujia kohtaan.
  • Sovi maanomistajan ja samalla alueella metsästävien kanssa nuolukivien, ruokintapaikkojen ja passirakenteiden sijoittelusta sekä yksityisteillä liikkumisesta. Huomioi kotieläintilat ja viljelykset metsästyksen suunnittelussa. Ilmoita maanomistajalle häntä kiinnostavista havainnoista.
  • Ole reilu ja rehti jahtikaveri. Rakenna hyvää porukkahenkeä. Osallistu kaadetun eläimen suolistamiseen, saaliin vetoon, nylkemiseen ja paloitteluun. Auta tarvittaessa koiraohjaajaa koiran etsimisessä ja kiinniottamisessa.
  • Noudata aina metsästyksenjohtajan ohjeita ja määräyksiä.
  • Selvitä ajantasaiset yhteystiedot naapuriseurueiden metsästyksenjohtajiin ja luo hyvät suhteet naapuriseuroihin. Sopikaa naapuriseurueiden kanssa luonnolliset ja käytännön metsästyksen kannalta järkevät metsästysalueiden rajat. Metsästyslain 8 §:n tarkoittamalla alueella hirvenmetsästyksessä samalla alueella metsästää useita seurueita. Tämä edellyttää sopimista ja yhteydenpitoa seurueiden kesken.

Kannanhoito

  • Noudata saaliin rakenteesta annettuja valikointisuosituksia.
  • Seuraa metsästyksen edistymistä ja annettujen verotussuositusten toteutumista oman seurueesi alueella ja hirvitalousalueella.
  • Ilmoita saaliista ja metsästyksen yhteydessä tehdyistä havainnoista Oma riista -palvelussa.

Hirvieläinlaukauksen jälkeen

Osumamerkit

  • Eläin merkkaa osuman nytkähdyksellä ja lähtee matalenevaan pakolaukkaan: osuma on ollut todennäköisesti hyvä.
  • Eläin köyristää selkänsä osuman jälkeen: suolisto-osuma.
  • Eläin kaatuu mutta lähtee etenemään ontuen: raajaosuma.
  • Eläin kaatuu paikalleen: selkärankaosuma. Jos osuma on vain raapaissut selkärangan okahaarakkeita, eläin voi hetken kuluttua toipua ja jatkaa matkaansa vaivattomasti. Tällainen eläin on vaikeasti jäljitettävä. Hyvästä selkärankaosumasta eläin jää ampumapaikalle.

Haavakon etsintä

  • Painetaan mieleen eläimen pakenemissuunta.
  • Merkitään eläimen paikka ampumahetkellä, mutta varotaan kuitenkin sotkemasta verijälkiä.
  • Huolehditaan, etteivät muut metsästäjät sotke haavoittuneen eläimen jälkiä.
  • Ilmoitetaan metsästyksenjohtajalle haavoittuneesta eläimestä. Metsäkaurista metsästettäessä ilmoitus tehdään metsästyksestä vastaavalle henkilölle.
  • Metsästyksenjohtaja ottaa tilanteen haltuun ja antaa tarvittavat jatkotoimintaohjeet. Metsäkauriita metsästettäessä metsästyksestä vastaavan henkilön kanssa sovitaan jäljestävän koiran paikalle hankkimisesta.

Metsästyksenjohtajan tehtävät

  • Jäljitystä ei tule lopettaa, ennen kuin voidaan varmuudella todeta, että eläin jatkaa matkaansa elinkuntoisena.
  • Tilanteen rauhoittaminen ja selvittäminen. Haavoitettu eläin ehtii asettua makuulle, jolloin sen löytäminen ja saaliiksi saamisen todennäköisyys paranee.
  • Yhteyden ottaminen jäljestävän koiran ohjaajaan: hänet on hälytettävä paikalle.
  • Passiketjun siirtäminen tai varmistaminen: passiketjun on oltava haavoittuneen eläimen etupuolella jälkikoiran aloittaessa jäljitykse
  • Yhteyden ottaminen naapurialueen metsästysoikeuden haltijaan, jos haavoitettu eläin poistuu hänen alueelleen.

Jäljestävän koiran työskentelyä ja eläimen löytymistä helpottavat seikat

  • Tarkasti merkitty ampumapaikka.
  • Tarkka kuvaus eläimestä ja sen käyttäytymisestä laukauksen jälkeen.
  • Eläimen on annettu asettua makuulle.
  • Ohjaajan lisäksi mukaan lähtee yksi tai korkeintaan kaksi metsästäjää.
  • Jäljestyksen aloittaminen noin 1–2 tuntia haavoittamisesta.

Ilmoitus metsästyksenjohtajista tehdään Oma riista -palvelussa ennen metsästyksen aloittamista jokaisesta pyyntiluvalla metsästettävästä lajista ja metsästysryhmästä erikseen. Tieto metsästyksenjohtajasta välittyy riistanhoitoyhdistykselle vasta kun ryhmälle on Oma riista -profiilissa seuran/seurueen yhteyshenkilön toimesta liitetty käytettävissä oleva pyyntilupa.

Toissijaisesti: Hirvieläinten pyyntiluvan saajan on ennen metsästyksen alkamista ilmoitettava metsästyksenjohtajasta ja varajohtajista kirjallisesti riistanhoitoyhdistykselle, jonka toimialueeseen pääosa pyyntiluvassa tarkoitetusta metsästysalueesta kuuluu.

Metsästyksenjohtajan ilmoituslomake (pdf)