Suomen riistakeskus

Suomen riistakeskuksen tehtävät on määritelty riistahallintoa koskevassa laissa. Tehtävät on jaettu julkisiin hallintotehtäviin ja muihin tehtäviin. Toiminta perustuu riistahallintolakiin (158/2011) ja sen nojalla tehtyyn Suomen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön väliseen vuosittain solmittavaan tulossopimukseen.

Julkisista hallintotehtävistä valtaosa on lupahallintoa. Tyypillisiä tehtäviä ovat esimerkiksi hirven metsästystä koskevien pyyntilupahakemusten käsittely ja pyyntilupapäätösten tekeminen. Myös riistaeläinlajien rauhoituksesta poikkeaminen ja kiellettyihin pyyntimenetelmiin ja pyyntivälineisiin liittyvät lupa-asiat kuuluvat riistakeskuksen julkisiin hallintotehtäviin.

Tehtävät, jotka eivät edellytä julkisen vallan käyttöä, käsittävät kestävän riistatalouden monipuolisen edistämisen sekä riistanhoitoyhdistysten ja metsästäjien toiminnan tukemisen.

Julkiset hallintotehtävät

Riistahallintolain mukaan Suomen riistakeskuksen julkiset hallintotehtävät ovat:

• metsästyslaissa (615/1993) sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa (616/1993) säädetyt tehtävät
• metsästäjien ryhmävakuutuksen sekä nimittämiensä riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden tehtävien hoitamiseen liittyvän riittävän vakuutusturvan hankkiminen ja voimassa pitäminen
• riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvojien nimittäminen, ohjaus ja valvonta
• riistanhoitoyhdistysten metsästäjätutkinnon vastaanottajien sekä ampumakokeiden vastaanottajien nimittäminen, ohjaus ja valvonta
• riistavahinkolain (105/2009) 25 §:ssä tarkoitetuissa maastotarkastuksissa toimivien riistanhoitoyhdistysten edustajien nimittäminen, ohjaus ja valvonta
• riistanhoitoyhdistysten toiminnan yleinen valvonta
• muut Suomen riistakeskukselle riistahallintolain tai muun lain mukaan kuuluvat julkiset hallintotehtävät.

Muut tehtävät

Riistahallintolain mukaan Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:

• kestävän riistatalouden edistäminen sekä riistatalouteen liittyvän yleisen edun valvonta
• riistaeläinkantojen tilan, kehityksen, kestävyyden ja elinvoimaisuuden seuraaminen sekä näihin liittyvien toimintojen kehittäminen yhdessä tutkimuksen kanssa
• riistanhoidon sekä riistan elinympäristöjen hoidon edistäminen
• riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjen hoitoa koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu, laatiminen ja päivittäminen
• riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen
• kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen
• riistanhoitoyhdistysten toiminnan edistäminen ja riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden kouluttaminen
• metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyvien asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluiden tuottaminen
• tiedotus ja viestintä
• Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten yhteisten tietojärjestelmien, tietovarantojen ja tietopalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen sekä toimialan yhteisten tietojärjestelmien, tietovarantojen ja tietopalveluiden kehittämiseen osallistuminen
• kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen.

Suomen riistakeskus on noin 80 henkilön asiantuntijaorganisaatio, joka kattaa koko valtakunnan Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Toimimme 15 alueella, joista jokaisella on aluetoimisto. Keskustoimisto sijaitsee Helsingin Tapanilassa yhdessä Uudenmaan aluetoimiston kanssa.

Aluetoimistojen ja henkilöstön yhteystiedot löytyvät yhteystietohausta.

Riistakeskuksen toiminta koostuu seuraavista prosesseista:

Julkiset hallintotehtävät

Julkiset hallintotehtävät -prosessin laajimman tehtäväkokonaisuuden muodostavat metsästyslaissa sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa säädetyt tehtävät. Prosessi on itsenäinen suhteessa riistakeskuksen muihin prosesseihin.

Kestävä riistatalous

Kestävä riistatalous -prosessin keskeisenä tehtävänä on riistatalouden edistäminen ja kestävän metsästyksen varmistaminen. Riistaeläinkantojen vuotuisen verotuksen suunnittelulla varmistetaan kantojen kestävä käyttö ja tuetaan riistavahinkojen torjuntaa. Laajamittainen riistatiedon keruu ja siihen liittyvät määrittelyt, samoin kuin elinympäristöjen hoitoon panostaminen mahdollistavat elinvoimaisten riistakantojen säilyttämisen.

Palvelut

Palvelut-prosessi vastaa Suomen riistakeskuksen monipuolisista palveluista metsästäjäasiakkaille ja neuvoo kansalaisia riistaan liittyvissä kysymyksissä. Metsästäjäpalveluilla huolehditaan niin metsästävien kuin metsästäjiksi aikovien asiakkaiden tietojen ja taitojen lisäämisestä. Prosessilla on merkittävä rooli tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja erityisesti niiden tuottamaa merkittävää vapaaehtoistyötä riistan hyväksi.

Osana palvelut prosessia selvitetään riistatalouden tuottamia hyvinvointivaikutuksia ja parannetaan niiden tunnettuutta yleisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään strategian mukaisesti maaseudun elinvoimaisuuteen ja maanomistajien motivoimiseen luonnonhoitoon osana maa- ja metsätaloutta.

Keskeisenä tavoitteena on arvottaa riistatalouden eri osa-alueet ja niiden merkitys yhteiskunnassa koskien erityisesti riista-alalla tehtävää erittäin merkittävää vapaaehtoistyötä ja sen kansantaloudellisia vaikutuksia.

Strategia ja johtaminen sekä viestintä

Strategiatyö ja palveleva johtaminen suuntaavat riistakeskuksen ydinprosessit ja vapaaehtoistyön strategisesti tärkeisiin tavoitteisiin ja antavat niille toimintaresurssit.

Viestintä vastaa riistakeskuksen ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä. Viestintä tuottaa Metsästäjä/Jägaren -julkaisut ja huolehtii riistakeskuksen omista viestintäkanavista (verkkosivut ja sosiaalinen media) sekä ylläpitää sidosryhmäsuhteita riista-alan viestintäekosysteemissä.

Sisäiset palvelut

Tukipalvelut tuottavat ydinprosesseille infrastruktuurin sekä henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut toimia tehokkaasti riistakeskuksen maakuntiin hajautetussa toimintaympäristössä

Suomen riistakeskuksen ylin päättävä toimielin on hallitus. Hallituksen tehtävänä on vahvistaa suunnittelun ja seurannan asiakirjat.

Hallituksen muodostaa kymmenen henkeä, jotka nimittää maa- ja metsätalousministeriö. Aluekokous ehdottaa valtakunnalliselle riistaneuvostolle ihmisiä, joista kuutta riistaneuvosto ehdottaa hallitukseen edustamaan riistanhoitomaksun maksanutta väkeä. Näistä kuudesta ministeriö valitsee hallitukselle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Loput neljä hallituksen jäsentä edustavat ministeriötä, riistantutkimusta, jotakin maa- ja metsätaloudellisesti merkittävää valtakunnallista järjestöä sekä Suomen riistakeskuksen henkilöstöä.

Hallitus 1.1.2025-31.12.2027

(varajäsen suluissa)

• Juhani Kukkonen, puheenjohtaja (Antti Kuivalainen)
• Martin Hägglund, varapuheenjohtaja (Karl-Gustaf Hietanen)
• Timo Toivonen (Markku Halonen)
• Reima Kemppainen (Teppo Kakkonen)
• Markku Autio (Tauno Partanen)
• Kimmo Alakoski (Erkki Kallio)
• Vilppu Talvitie (Niina Riissanen), Maa- ja metsätalousministeriö
• Katja Holmala (Kirsi Arvelo), Luonnonvarakeskus
• Timo Leskinen (Mikko Tiirola), Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry
• Mari Lyly (Ville Hokkanen), Suomen riistakeskus

Johtoryhmä

Suomen riistakeskuksen johtaja johtaa toimintaa, vastaa toiminnan tuloksellisuudesta sekä huolehtii hallituksen käsittelemien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta.

Julkisten hallintotehtävien päällikkö vastaa julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Julkisten hallintotehtävien päällikkö on riippumaton johtajan työnjohto-oikeudesta julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan.

Johtajan ja julkisten hallintotehtävien päällikön lisäksi johtoryhmään kuuluvat kestävä riistatalous -prosessin, palvelut -prosessin ja sisäiset palvelut -prosessin toiminnasta vastaavat päälliköt sekä viestintäpäällikkö, joka toimii johtoryhmän sihteerinä. Laajennetussa johtoryhmässä on riistakeskuksen alueiden edustus kolmelta suuralueelta: Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi.

Suomen riistakeskuksen strateginen suunnitelma noudattaa rakenteeltaan MMM:n riistakonsernin vuosille 2023–2030 laadittua strategiaa ja suunnitelma päivitetään vuosittain. Strateginen suunnittelu alkaa aina toimintaympäristöön liittyvällä tilanneanalyysillä, jossa arvioidaan riistakeskuksen tehtävään ja strategian toteutumiseen vaikuttavia ilmiöitä ja hiljaisia signaaleja. Toimintaympäristön muutoksia seurataan läpi vuoden ja siihen osallistuu hallituksen ja johdon lisäksi riistakeskuksen henkilöstö, riistakonsernin muita toimijoita, ulkopuolisia asiantuntijoita ja keskeisiä sidosryhmiä. Tarkastelun kohteena ovat riistakonsernin strategiassa nimetyt keskeiset toimintaympäristöön vaikuttavat megatrendit. Julkisen riistakonsernin strategia on esitelty maa- ja metsätalousministeriön sivuilla (mmm.fi).

Toiminta-ajatus

Vastaamme riistakantojen elinvoimaisuudesta, turvaamme riistavaran monipuolisen ja kestävän käytön ja sovitamme yhteen riistatalouteen liittyviä erilaisia odotuksia.

Visio 2023-2030

Hyvinvointia luonnosta – ja luonnolle
Suomi on riistakantojen ja riistan elinympäristöjen kestävän käytön, hoidon ja suojelun edelläkävijä.

Strategiset päämäärät

Turvaamme luonnon monimuotoisuutta ja varaudumme ilmastonmuutokseen, sekä kannustamme maanomistajia ja metsästäjiä tätä tukevaan riistaelinympäristöjen hoitoon.

Parannamme metsästyksen kokonaiskestävyyttä ja varmistamme riistakantojen elinvoimaisuuden säätelemällä metsästystä ajantasaisen riistatiedon perusteella. Vahvistamme monilajista kannanhoitoa ja sen edellyttämää tutkimusta.

Tarjoamme tietoa ja viestimme aktiivisesti riistaeläimistä, metsästyksestä ja riistanhoidosta kaikille suomalaisille sekä tarjoamme laadukasta ja ajantasaista aseen käsittelykoulutusta vastuullisen ja turvallisen harrastuksen aloittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen.

Perustamme metsästyksen luonnonvaraiseen riistaan ja ohjaamme metsästäjiä kohtuullisiin saalismääriin, riistan arvostamiseen sekä tutkimukseen perustuvaan riistanhoitoon.

Tunnistamme riistaan liittyviä erilaisia arvoja ja odotuksia ja tarjoamme mahdollisuuden avoimeen vuoropuheluun ja yhteensovittamiseen. Hallitsemme riistaan liittyviä konflikteja vahvistamalla toimenpiteitä ja resursseja vahinkojen ja haittojen ennaltaehkäisyyn siten, että riistan aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

Turvaamme riistanhoitoyhdistysten uudistumisella, ammattimaisella toiminnanohjauksella ja tuella yhteiskunnan tarvitseman vapaaehtoistyön jatkuvuuden ja riistatiedon saatavuuden.

Kehitämme riistakonsernin sisäisiä toimintatapoja ja verkostoja ja lisäämme riistakonsernin kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttamista. Vahvistamme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta konsernin toiminnassa ja metsästysmahdollisuuksien jakaantumisessa

Suomen riistakeskuksen toiminta rahoitetaan pääasiassa metsästäjiltä kerätyiltä riistanhoitomaksuilla ja pyyntilupamaksuilla. Valtion talousarvioesityksessä myönnetään vuosittain määräraha käytettäväksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen sekä hanketoimintaan ja henkilöstökuluihin.  Osa riistanhoitomaksuvaroista ohjataan riistanhoitoyhdistysten toimintaan, metsästysmuseotoiminnan tukemiseen sekä strategisiin kehityshankkeisiin. Riistanhoitomaksu on ollut 43 euroa (10 euroa alle 18-vuotiaalta) ja sitä on tarkistettu vuonna 2022.

Suomen riistakeskuksen toimintakertomus 2024 (PDF)

Suomen riistakeskus aloitti toimintansa vuonna 2011. Taustalla oli tarve selkeyttää riistahallinnon rakennetta, vahvistaa julkisen vallan käytön puolueettomuutta ja vastata muuttuneisiin yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin vaatimuksiin.

Ennen uudistusta riistahallinto oli kolmiportainen. Katto-organisaationa oli valtakunnallinen Metsästäjäin keskusjärjestö MKJ, maakunnalliset riistanhoitopiirit hoitivat julkisia hallintotehtäviä, kun taas kuntatason riistanhoitoyhdistykset toimivat metsästäjien paikallisina jäsenorganisaatioina. Sama toimijakenttä sekä edisti metsästystä että käytti julkista valtaa, mitä alettiin nähdä ongelmallisena perustuslain vaatimusten, hallinnon läpinäkyvyyden ja oikeusturvan näkökulmasta.

Suomen riistakeskus perustettiin keskittämään riistahallinnon julkiset hallintotehtävät valtakunnalliselle, itsenäiselle julkisoikeudelliselle laitokselle. Tavoitteena oli selkeä työnjako: Riistakeskus toimii hallintoviranomaisena, kun taas riistanhoitoyhdistysten rooli painottuu metsästyksen ja riistanhoidon käytännön edistämiseen. Samalla vahvistettiin päätöksenteon yhdenmukaisuutta ja strategista ohjattavuutta koko maassa.

Uudistus liittyi myös luonnonvarapolitiikan murrokseen. 2000-luvulla riista alettiin nähdä osana laajempaa kokonaisuutta, jossa yhdistyvät biodiversiteetti, ekosysteemipalvelut, maaseudun elinvoima ja erilaiset yhteiskunnalliset intressit. Riistapolitiikasta tuli entistä selvemmin yhteiskunnallinen kysymys, joka edellytti tutkittuun tietoon perustuvaa ja läpinäkyvää hallintoa.

Riistakeskuksen perustaminen oli osa samaa kehitystä, jossa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla uudistettiin myös muita toimijoita, kuten Suomen metsäkeskusta. Näissä uudistuksissa korostuivat julkisen vallan ja edunvalvonnan erottaminen sekä hallinnon uskottavuuden vahvistaminen.

Suomen riistakeskus on siten aikansa tuote: se syntyi vastaamaan muuttuvan luonnonvarapolitiikan, hallinnon ja yhteiskunnan tarpeisiin ja liittämään riistahallinnon tiiviimmin osaksi muuta luonnonvarahallintoa.