Riistahallinto Suomessa

Metsästys- ja riistanhoitotoimen ylin johto ja valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle, joka vastaa muun muassa metsästystä koskevan lainsäädännön valmistelusta ja päättää eräiden riistaeläinten luvanvaraisen pyynnin ylärajoista, alueista ja ajallisista rajoituksista ministeriön asetuksilla. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen riistakeskusta sekä riistakonsernia ja nimittää valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenet sekä alueelliset riistaneuvostot.

Riistanhoitoyhdistykset

Suomessa on 278 riistanhoitoyhdistystä. Riistanhoitoyhdistys on riistahallinnon paikallistason yksikkö, joka vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädettyjä julkisia hallintotehtäviä.

Tietoa riistanhoitoyhdistyksistä ja niiden toiminnasta

Riistaneuvostot

Riistaneuvosto toimii valtakunnallista riistapolitiikkaa tukevana strategisena toimielimenä, jonka tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita. Riistaneuvostot lisäävät avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä ja erilaisten intressien yhteensovittamista valtakunnallisesti. Alueellista riistapolitiikkaa tukevat alueelliset riistaneuvostot.

Neuvostojen toimikausi on kolme vuotta ja niissä on riistanhoitoyhdistysten esittämien metsästäjäjäsenien lisäksi myös sidosryhmiä edustettuna. Neuvostojen jäsenet nimittää maa- ja metsätalousministeriö.

Valtakunnallinen riistaneuvosto

Valtakunnallinen riistaneuvosto on strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu sen valmisteluun. Valtakunnallisen riistaneuvoston nimittää maa- ja metsätalousministeriö aluekokousten ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta, ja sen toimikausi on kolme vuotta (Riistahallintolaki 4 §, Finlex).

Valtakunnallisessa riistaneuvostossa on edustaja kultakin Suomen riistakeskuksen 15 toiminta-alueelta. Riistaneuvostoon kuuluvat edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Metsähallituksesta, valtakunnallista metsätaloutta edistävästä julkisesta tahosta, Luonnonvarakeskuksesta, maa- ja metsätalouden kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöstä, metsästyksen ja riistanhoidon kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöstä sekä luonnonsuojelun kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöstä.

Valtakunnallisen riistaneuvosto käsittelee valtakunnan tasolla riistataloutta koskevia asioita. Riistaneuvosto lisää osaltaan riistatalouteen liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä sekä pyrkii toiminnallaan edistämään erilaisten intressien yhteensovittamista.

Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävistä säädetään Valtioneuvoston asetuksessa riistahallinnosta 4 § (Finlex):

• osallistuu Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun, valtakunnalliseen riistatalouden suunnitteluun sekä riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu- ja päivittämistyöhön
• huolehtii hoitosuunnitelmatyöhön liittyvästä valtakunnallisesta sidosryhmien kuulemisesta
• käsittelee alueellisten riistaneuvostojen aloitteet ja päättää jatkotoimista

Valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenet löytyvät yhteystiedoista

Alueelliset riistaneuvostot

Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivat 15 alueellista riistaneuvostoa. Alueellisen riistaneuvoston tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita sekä tukea, ohjata ja avustaa Suomen riistakeskuksen aluetoimiston toimintaa muissa kuin julkisissa hallintotehtävissä ja henkilöstöhallinnossa (Riistahallintolaki 5 §, Finlex).

Alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä. Maa- ja metsätalousministeriö nimittää riistaneuvostot riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta. Kymmenhenkisen neuvoston toimikausi on kolme vuotta.

Alueellisten riistaneuvostojen tehtävistä säädetään Valtioneuvoston asetuksessa riistahallinnosta 6 § (Finlex):

• huolehtii hoitosuunnitelmatyöhön sekä riistatalouden suunnitteluun liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta
• asettaa hirvitalousalueille hoitosuunnitelman mukaiset tavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteella
• osallistuu Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun sekä riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien alueelliseen valmistelu- ja päivittämistyöhön
• käsittelee aluekokouksen aloitteet ja päättää jatkotoimista
• seuraa toiminta-alueen riistataloutta ja tekee sitä koskevia esityksiä

Alueellisten riistaneuvostojen jäsenet löytyvät yhteystiedoista

Julkinen riistakonserni

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan ne toimijat, joilla on riistaan tai riistatalouteen liittyviä tehtäviä, muodostavat yhteistyöryhmän, jota kutsutaan julkiseksi riistakonserniksi.

Julkisen riistakonsernin jäsenet

• Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto (mmm.fi)
  – Ohjaa ja kehittää riistapolitiikkaa sekä vastaa lainsäädännöstä
• Suomen riistakeskus
  – Toimii keskeisenä asiantuntijaorganisaationa, edistää kestävää riistataloutta ja hoitaa julkisia hallintotehtäviä
• Riistanhoitoyhdistykset
  – Paikallistason toimijat, jotka edistävät riistanhoitoa ja metsästyksen vastuullisuutta.
• Luonnonvarakeskus, Luke (luke.fi)
  – Tuottaa tutkimustietoa riistakantojen tilasta ja hoidosta.
• Metsähallitus, Eräpalvelut (metsa.fi)
  – Vastaa valtion mailla tapahtuvasta metsästyksestä ja sen kestävyydestä.
• Ruokavirasto (ruokavirasto.fi)
  – Tutkii riistan terveydentilaa ja siihen liittyviä riskejä.

Julkisen riistakonsernin strategia ja siihen liittyvä verkostoyhteistyö tehostaa konserniin kuuluvien virastojen ja laitosten johtamista, toiminnan suunnittelua ja tulosohjausta. Riistakonsernin strategia 2030 julkaistiin vuonna 2023 ja se löytyy ministeriön sivuilta (mmm.fi).