Haluatko metsästäjäksi?
Eränkäynnillä ja metsästyksellä on Suomessa pitkät perinteet. Nykyisin metsästys on monelle enemmän harrastus kuin elanto. Sillä on kuitenkin suuri merkitys sekä metsästäville itselleen että yhteiskunnalle. Metsästäjälle harrastus tarjoaa virkistystä, liikuntaa ja riistaruokaa. Yhteiskunnalle metsästys tuo monenlaisia hyötyjä.
Metsästäjät tekevät Suomessa paljon vapaaehtoistyötä. Siihen sisältyy erilaisten riistalaskentojen suorittaminen riistakantojen tilan seuraamiseksi. Metsästäjät tarjoavat viranomaisille apua liikenteessä loukkaantuneiden tai vaaraa aiheuttavien hirvieläinten ja suurpetojen jäljestämiseksi, karkottamiseksi tai talteen korjaamiseksi. Metsästäjien luonnonhoitotyötä on esimerkiksi lintukosteikkojen ennallistaminen ja haitallisten vieraspetojen poisto. Näillä on suuri merkitys ympäristölle.
Suomessa metsästys on harrastuksena kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Metsästysharrastuksen aloittamiselle ei ole ikärajaa. Metsästys on kuitenkin tarkkaan säädeltyä ja jokaisen metsästäjän tulee seurata harrastukseen vaikuttavia lainsäädännön muutoksia. Myös vastuullisuus ja turvallisuus ovat korostuneen tärkeitä asioita metsästettäessä.
Haluatko metsästäjäksi? Ensin sinun tulee suorittaa metsästäjätutkinto. Sen jälkeen pitää maksaa riistanhoitomaksu ja mahdollisesti hankkia tarvittava lupa metsästysaseen hankintaan. Lisäksi sinulla tulee olla metsästysoikeus tai -lupa alueelle, jolla aiot metsästää.
Tälle sivulle on koottu askeleet, joita seuraamalla pääset metsästäjäuran alkuun.
Metsästäjätutkinto
Jokaisen uuden metsästäjän tulee suorittaa metsästäjätutkinto. Se on kirjallinen koe, jolla testataan osaamista ja valmiuksia metsästysharrastuksen aloittamiseen. Metsästäjätutkintotilaisuuksia järjestävät paikalliset riistanhoitoyhdistykset.
Metsästäjätutkintoon tulee valmistautua lukemalla Metsästäjän opas, johon on koottu kaikki tutkinnossa vaadittava tietotaito. Metsästäjän opas on saatavilla sekä painettuna että sähköisenä oppaana.
Suosittelemme myös lämpimästi osallistumista riistanhoitoyhdistyksen järjestämään tutkintoon valmentavaan koulutukseen, jonka aikana syvennetään kirjasta opittuja tietoja ja taitoja. Koulutuksen aikana käydään yhdessä kokeneiden kouluttajien kanssa laajasti läpi tutkintoon ja suomalaiseen metsästykseen sisältyviä asioita. Kouluttajilta voi myös kysyä itseä askarruttavia kysymyksiä ja tarkennuksia kirjan sisältöön.
Metsästyskortti
Kun olet suorittanut metsästäjätutkinnon, tietosi kirjataan metsästäjärekisteriin. Tämän jälkeen voit lunastaa metsästyskortin maksamalla riistanhoitomaksun. Tutkinnon järjestänyt riistanhoitoyhdistys antaa tutkintotilaisuudessa ohjeet ensimmäisen metsästyskortin saamiseksi.
- Mikäli olet rekisteröitynyt Oma riista -palvelun käyttäjäksi, riistanhoitomaksu on maksettavissa Oma riista -palvelussa seuraavana päivänä tutkinnon suorittamisesta. Metsästyskortin voimassaolo osoitetaan Oma riista -profiilin sähköisen metsästyskortin avulla.
- Jos et ole ottanut käyttöösi Oma riista -palvelua, voit maksaa riistanhoitomaksun sinulle postitettavan laskun avulla, tällöin lasku ja maksukuitti yhdessä ovat metsästyskorttisi.
- Jatkossa metsästyskortti postitetaan jokaiselle metsästäjälle vuosittain Metsästäjä-lehden nelosnumeron liitteenä. Halutessaan riistanhoitomaksun suorittamisesta voi tehdä omassa verkkopankissaan e-laskutussopimuksen.
Kun riistanhoitomaksu on suoritettu, astuu metsästyskortti ja metsästäjävakuutus voimaan.
Ampumaharjoittelu ja aseluvat
Teoriaosaamisen lisäksi metsästäjän pitää osata ampua ja käsitellä aseita turvallisesti. Oikea paikka ampumaharjoitteluun on ampumaradalla, ei metsällä. Monet riistanhoitoyhdistykset järjestävät ampumakoulutuksia ja opastettua ampumarataharjoittelua metsästäjille. Nämä tilaisuudet löydät tapahtumahausta tai tiedustelemalla asiaa omasta riistanhoitoyhdistyksestä tai paikallisesta metsästysseurasta. Metsästysammunnan ABC-koulutukset löydät Metsästäjäliiton verkkosivuilta (metsastajaliitto.fi).
Ennen oman aseen hankkimista on haettava aselupaa poliisilta. Aseluvan saamisen ehtona on harrastus, johon asetta tarvitsee, ja metsästysharrastuksen voi osoittaa metsästyskortilla. Alaikäiset, 15 vuotta täyttäneet voivat hakea rinnakkaislupaa aseeseen vanhempiensa suostumuksella. Sitä nuoremmat voivat metsästää vain aikuisen valvonnassa.
Ampumakoe
Ampumakoe tulee suorittaa, mikäli aikoo metsästää hirveä, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella. Muiden riistaeläinten metsästystä varten ampumakoetta ei tarvitse suorittaa. Ennen eläimen ampumista ampumataidon on joka tapauksessa oltava niin hyvä, että varmasti osuu oikeaan kohtaan ja osaa käsitellä asetta turvallisesti.
Metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa jousella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen (ns. jousikoe).
Minne metsälle
Mikäli omistaa maata, on oikeutettu metsästämään omilla maillaan, ellei ole vuokrannut metsästysoikeutta pois esimerkiksi paikalliselle metsästysseuralle. Mikäli ei ole maanomistaja tai haluaa metsästää laajemmalla alueella, kannattaa hakea metsästysseuran jäseneksi. Seurojen jäsenehtoja kannattaa kysellä suoraan paikallisilta metsästysseuroilta.
Monet metsästysseurat myyvät metsästyslupia eli oikeutta metsästää maillaan sallimansa ajan, yleensä yhden päivän. Jotkut seurat myöntävät myös pidempiaikaisia kausikortteja. Yleensä vieraskorttilaisen mukana metsällä on oltava ”isännän” eli jonkun seuran jäsenistä ja vieraan saama saalis vähennetään isännän saaliskiintiöstä.
Metsästää voi myös valtion mailla. Valtion metsästyslupia myy Metsähallitus (eraluvat.fi).