Kun löydät kuolleen tai loukkaantuneen riistaeläimen
Tunnista eläinlaji, tarkista sen metsästysaika ja toimi säännösten mukaan. Joissain tilanteissa eläimestä tulee tehdä ilmoitus tai lähettää näyte. Jos käsittelet kuolleena löytynyttä eläintä, on erityisen tärkeää käyttää suojakäsineitä eläimestä mahdollisesti tarttuvien tautien välttämiseksi.
Kuolleena löytynyt eläin
Löytäjän on viipymättä ilmoitettava kuolleena löytyneestä ahmasta, ilveksestä, karhusta ja sudesta Ruokavirastolle (kirjaamo@ruokavirasto.fi) sekä Suomen riistakeskukselle (raportointi@riista.fi). Kuollut eläin tai osa siitä voidaan toimittaa tutkimuslaitokselle sen suostumuksella ja kustannuksella. Liikenneonnettomuudesta suurpedon kanssa on ilmoitettava aina hätäkeskukseen.
Kuolleena löydetyt sekä sairauden tai loukkaantumisen takia lopetetut ahmat, ilvekset, karhut ja sudet toimitetaan kokonaisina, nylkemättä, eläintautitutkimuksiin Ruokavirastoon. Myös poliisilain nojalla lopetetut suurpedot toimitetaan Ruokavirastolle. Asiasta tulee olla yhteydessä Ruokavirastoon ennen eläimen lähettämistä. Tarkemmat pakkaus- ja lähetysohjeet löytyvät Ruokaviraston sivulta (ruokavirasto.fi). Ruokavirasto vastaa lähetyskuluista siinä tapauksessa, että se ottaa kuolleen eläimen vastaan.
Poikkeuksen edelliseen tekevät kuitenkin selvästi liikenteessä kuolleet ilvekset, jotka ovat muutoin päälle päin terveen näköisiä. Niitä ei tarvitse toimittaa tutkimuslaitokselle. Liikenteessä kuolleet ilvekset tulee jättää luontoon esimerkiksi viemällä kauemmas tiealueelta tai haudata mahdollisuuksien mukaan maahan. Kaikista kuolleena löydetyistä suurpedoista, myös liikenteessä kuolleista ilveksistä, tulee kuitenkin ilmoittaa Ruokavirastolle ja Suomen riistakeskukselle.
Kuolleena löydettyä suurpetoa ei saa nylkeä, eikä sen nylkemiseen voida antaa lupaa. Itsestään kuolleita tai lopetettuja suurpetoja tai niiden osia ei saa metsästyslain nojalla ottaa haltuun eikä myydä.
Tutkimuslaitos voi luovuttaa poliisilain nojalla lopetetun ahman, ilveksen, karhun tai suden yleishyödylliseen tarkoitukseen tai hävittää sen. Muissa tilanteissa kuolleena löydettyjä suurpetoa ei voida luovuttaa mihinkään tarkoitukseen.
Huom. Yksityishenkilö ei voi saada auton alle jääneen tai muutoin kuolleena löytyneen suurpedon nahkaa tai muita osia haltuunsa.
Lue aiheesta lisää metsastajalehti.fi.
Löytäjän on viipymättä ilmoitettava kuolleena löytyneestä saukosta Ruokavirastolle (kirjaamo@ruokavirasto.fi) sekä Suomen riistakeskukselle (raportointi@riista.fi).
Kuolleena löydettyä saukkoa ei saa nylkeä, eikä sen nylkemiseen voida antaa lupaa. Itsestään kuollutta tai lopetettua saukkoa tai niistä saatavia osia ei saa myöskään myydä tai ottaa haltuun.
Kuolleena löydetyt sekä sairauden tai loukkaantumisen takia lopetetut saukot tulee toimittaa kokonaisina, nylkemättä, eläintautitutkimuksiin Ruokavirastoon. Myös poliisilain nojalla lopetetut saukot toimitetaan Ruokavirastolle. Asiasta tulee olla yhteydessä Ruokavirastoon ennen eläimen lähettämistä. Ruokavirasto vastaa lähetyskuluista siinä tapauksessa, että se ottaa kuolleen eläimen vastaan. Mikäli kyseessä on täysin pilaantunut, mädäntynyt tai ruhjoutunut näyte, voi Ruokavirasto ohjeistaa ottamaan tiettyjä näytteitä tai hautaamaan jäänteet maahan.
Ruhot toimitetaan Ruokavirastoon ensisijaisesti jäähdytettyinä ja tuoreina heti löytämisen tai kuoleman jälkeen. Jos ruhoa joudutaan säilyttämään useita päiviä (> 3 pv) ennen lähettämistä ja se on vaarassa pilaantua, se voidaan pakastaa. Kuolleina löydettyjen eläinten osia ei palauteta lähettäjälle.
Poikkeuksen edelliseen tekevät kuitenkin selvästi liikenteessä kuolleet saukot, jotka ovat muutoin päälle päin terveen näköisiä (näitä ei tarvitse toimittaa tutkimuslaitokselle). Liikenteessä kuolleet saukot tulee jättää luontoon esimerkiksi viemällä kauemmas tiealueelta tai haudata mahdollisuuksien mukaan maahan. Yksityishenkilö ei voi saada auton alle jääneen saukon nahkaa haltuunsa. Kaikista kuolleena löydetyistä saukoista, myös liikenteessä kuolleista saukoista, tulee kuitenkin ilmoittaa Ruokavirastolle ja Suomen riistakeskukselle.
Tutkimuslaitos voi luovuttaa poliisilain nojalla lopetetun saukon yleishyödylliseen tarkoitukseen tai hävittää sen. Muissa tilanteissa kuolleena löydettyä saukkoa ei voida luovuttaa mihinkään tarkoitukseen.
Lue aiheesta lisää metsastajalehti.fi.
Metsäpeura
Kuolleena löydetystä metsäpeurasta on lakisääteisesti viipymättä ilmoitettava Luonnonvarakeskukselle (Kainuussa marja.hyvarinen@luke.fi ja Suomenselällä petri.timonen@luke.fi) ja Suomen riistakeskukselle (raportointi@riista.fi).
Kuolleena löydetyltä metsäpeuralta suositellaan tarkistamaan korvat korvamerkkien (muoviset merkit/paikantimet) vuoksi ja ilmoittamaan niistä.
Metsäkauris
Metsästysaikana kuolleena löydetty metsäkauris kuuluu alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos tällä on oikeus metsästää metsäkaurista alueella. Rauhoitusaikana kuolleena löydettyä metsäkaurista ei saa ottaa haltuun.
Liikenneonnettomuudessa kuollut tai -onnettomuuden vuoksi lopetettu metsäkauris kuuluu ajasta riippumatta kolaripaikan riistanhoitoyhdistykselle.
Hirvi, valkohäntäpeura ja kuusipeura
Kuolleen hirven, valkohäntäpeuran, kuusipeuran, saksanhirven tai japaninpeuran löytäjän on kyseisen lajin metsästysaikana viipymättä ilmoitettava löydöstä metsästysoikeuden haltijalle sekä alueen riistanhoitoyhdistykselle. Ilmoitus on tehtävä suullisesti, puhelimitse tai muulla tavoin viimeistään riistaeläimen löytymistä seuraavana arkipäivänä. Katso riistanhoitoyhdistyksen yhteystiedot yhteystietohaun kautta.
Metsästysaikana pyyntiluvan nojalla metsästetty ja toisen alueelle kuollut hirvieläin kuuluu kyseisen alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos hänellä on vastaava pyyntilupa. Jos hän ottaa eläimen haltuunsa, hänen katsotaan käyttäneen metsästäjän sijasta sitä vastaavan pyyntiluvan. Jos hän ei halua eläintä haltuunsa tai hänellä ei ole pyyntilupaa, kuuluu eläin metsästäjälle. Samalla metsästäjän katsotaan käyttäneen vastaavan pyyntiluvan. Jollei metsästysoikeuden haltijaa tavoiteta kahden vuorokauden aikana, löytäjä saa pitää eläimen, jos hänellä on vastaava pyyntilupa.
Jos riistaeläintä ei ole metsästetty pyyntiluvan nojalla, eikä kenelläkään ole vastaavaa pyyntilupaa löytöpaikalla, riistaeläintä ei saa ottaa haltuun.
Liikenneonnettomuudessa kuollut tai -onnettomuuden vuoksi lopetettu hirvieläin kuuluu ajasta riippumatta kolaripaikan riistanhoitoyhdistykselle.
Merialueella kalanpyydykseen kuollut halli tai itämerennorppa kuuluu kalanpyydyksen omistajalle. Lisäksi hylkeen pyydykseen jäämisestä on pyydyksen haltijan viipymättä ilmoitettava Luonnonvarakeskukselle (luke.fi).
Jos kuolleena löydetty hylje aiheuttaa haittaa, voi se, jolle haitta aiheutuu, haudata tai hävittää hylkeen omalla kustannuksellaan. Haitan käsite on tässä yhteydessä laaja ja sillä tarkoitetaan terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuneen haitan lisäksi myös vähäisempää haittaa, kuten hajua tai maiseman pilaantumista. Hyljettä tai sen osia ei saa ottaa haltuun.
Ruokavirasto pyytää ilmoittamaan kuolleena löydetyistä, sairaista ja liikenneonnettomuuteen joutuneista luonnonvaraisista villisioista sekä lähettämään näytteitä metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista. Kuolleena löytyvät ja sairaat villisiat ilmoitetaan kunnan- tai valtioneläinlääkärille. Päivystävien valtioneläinlääkärien (eläintautipäivystys) yhteystiedot saa puhelinnumerosta 029 520 4658.
Kuolleena löydetty villisika kuuluu alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos tällä on oikeus metsästää samaa riistaeläinlajia alueella. Liikenneonnettomuudessa kuollut tai -onnettomuuden vuoksi lopetettu villisika kuuluu kolaripaikan riistanhoitoyhdistykselle. Liikenneonnettomuudesta villisian kanssa on ilmoitettava aina hätäkeskukseen.
Löytäjän on viipymättä ilmoitettava kuolleena löytyneestä euroopanmajavasta (pyyntiluvanvarainen riistaeläin) metsästysoikeuden haltijalle sekä alueen riistanhoitoyhdistykselle. Ilmoitus on tehtävä suullisesti, puhelimitse tai muulla tavoin viimeistään riistaeläimen löytymistä seuraavana arkipäivänä. Jollei metsästysoikeuden haltijaa tavoiteta kahden vuorokauden aikana, löytäjä saa pitää eläimen, jos hänellä on vastaava pyyntilupa.
Metsästysaikana pyyntiluvan nojalla metsästetty euroopanmajava ja toisen alueelle kuollut europanmajava kuuluu ao. alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos hänellä on vastaava pyyntilupa. Jos hän ottaa eläimen haltuunsa, hänen katsotaan käyttäneen metsästäjän sijasta sitä vastaavan pyyntiluvan. Jos hän ei halua eläintä haltuunsa tai hänellä ei ole pyyntilupaa, kuuluu eläin metsästäjälle. Samalla metsästäjän katsotaan käyttäneen vastaavan pyyntiluvan.
Mikäli kuolleen euroopanmajavan löytäjällä ei ole vastaavaa pyyntilupaa, eikä metsästysoikeuden haltija halua ottaa euroopanmajavaa haltuunsa, eläintä ei saa ottaa haltuun.
Jos euroopanmajavaa ei ole metsästetty pyyntiluvan nojalla, eikä kenelläkään ole vastaavaa pyyntilupaa löytöpaikalla, euroopanmajavaa ei saa ottaa haltuun. Euroopanmajavaa ei saa ottaa haltuun myöskään sen rauhoitusaikana. Edellä mainituissa tapauksissa löydetystä eläimestä ei tarvitse tehdä ilmoitusta.
Metsästysaikana kuolleena löydetty kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, fasaani, nokikana, lehtokurppa sekä sepelkyyhky kuuluvat alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos tällä on oikeus metsästää samaa riistaeläinlajia alueella.
Metsästysaikana kuolleena löydetty peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa kuuluvat alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos tällä on oikeus metsästää samaa riistaeläinlajia alueella. Muualla Suomessa peltopyy on pyyntiluvanvarainen.
Löytäjän on viipymättä ilmoitettava kuolleena löytyneestä pyyntiluvanvaraisesta riistaeläimestä metsästysoikeuden haltijalle sekä alueen riistanhoitoyhdistykselle. Ilmoitus on tehtävä suullisesti, puhelimitse tai muulla tavoin viimeistään riistaeläimen löytymistä seuraavana arkipäivänä. Jollei metsästysoikeuden haltijaa tavoiteta kahden vuorokauden aikana, löytäjä saa pitää eläimen, jos hänellä on vastaava pyyntilupa.
Mikäli kuolleen pyyntiluvanvaraisen riistaeläimen löytäjällä ei ole vastaavaa pyyntilupaa, eikä metsästysoikeuden haltija halua ottaa eläintä haltuunsa, eläintä ei saa ottaa haltuun. Jos riistaeläintä ei ole metsästetty pyyntiluvan nojalla, eikä kenelläkään ole vastaavaa pyyntilupaa löytöpaikalla, riistaeläintä ei saa ottaa haltuun.
Rauhoitettua tai rauhoitusaikana kuolleena löydettyä riistaeläintä ei saa ottaa haltuun.
Kuolleen rauhoittamattoman eläimen saa ottaa löytäjä. Rauhoittamattomia eläinlajeja ovat:
- metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri
- korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, naakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas
Muita luonnosta mahdollisesti kuolleena löydettäviä riistalajeja ovat: villikani, metsäjänis, rusakko, orava, kanadanmajava, tarhattu naali, kettu, mäyrä, kärppä, hilleri, näätä ja mufloni. Kuolleena löydetty riistaeläin kuuluu alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos tällä on oikeus metsästää samaa riistaeläinlajia alueella. Jos kenelläkään ei ole metsästysoikeutta tai pyyntilupaa riistaeläimeen, kuolleena tavattua riistaeläintä ei saa ottaa haltuun.
Ruokavirasto tutkii luonnoneläinnäytteitä eläintautien varalta kaikkialta Suomesta. Kokonaisen, vasta kuolleen eläimen tai sen elimiä voi kuka tahansa lähettää maksuttomaan tutkimukseen. Näytteen tuomisesta tai lähettämisestä tulee aina sopia Ruokaviraston kanssa ensin puhelimitse. Lue lisää aiheesta Ruokaviraston sivuilta (ruokavirasto.fi).
Luonnonvaraisten eläinten ja lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille tai valtioneläinlääkärille. Päivystävien valtioneläinlääkärien (eläintautipäivystys) yhteystiedot saa puhelinnumerosta 029 520 4658.
Huom. Kuolleena löydetyn eläimen käsittelyssä on erityisen tärkeää käyttää suojakäsineitä eläimestä mahdollisesti tarttuvien tautien välttämiseksi.
Oikeus kuolleen riistaeläimen hautaamiseen tai hävittämiseen
Jos kuolleena löydetty riistaeläin aiheuttaa haittaa, voi se, jolle haitta aiheutuu, haudata tai hävittää riistaeläimen omalla kustannuksellaan. Haitan käsite on tässä yhteydessä laaja ja sillä tarkoitetaan terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuneen haitan lisäksi myös vähäisempää haittaa, kuten hajua tai maiseman pilaantumista. Eläintä tai sen osia ei saa ottaa haltuun.
Löytäjän on kuitenkin ensin selvitettävä, liittyykö kuolleena löydettyyn lajiin ilmoitusvelvollisuus ja onko kyseinen eläinlaji sellainen, joka tulee lähettää tutkittavaksi riistantutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle.
Avuttomassa tilassa olevan eläimen kohtelu
Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa riistaeläintä tai ns. rauhoittamatonta eläintä on pyrittävä auttamaan tai asiasta on pyrittävä ilmoittamaan alueen omistajalle, metsästysoikeuden haltijalle tai poliisille.
Jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen ilmeisesti tuottaa sille kohtuutonta kärsimystä, löytäjä saa lopettaa eläimen, vaikka hänellä ei olisi alueella kyseisen eläimen pyydystämis- tai tappamisoikeutta tai eläin olisi tuona ajankohtana rauhoitettu. Lopetettuun eläimeen sovelletaan, mitä on edellä kerrottu kuolleena löydetystä eläimestä.
Huomaa, että monet yksin nähdyt eläinten poikaset eivät ole emojensa hylkäämiä. Esimerkiksi monien hirvieläinten vasat sekä lokkien ja jäniksien poikaset ovat muutaman päivän ikäisinä vielä liian pieniä liikkumaan emänsä kanssa, joten niiden emä jättää ne suojaisaan paikkaan odottamaan. Vasat ja poikaset tulee jättää rauhaan. Jos vasa herättää huolta, voi sitä seurata etäämpää kiikarein tai ikkunan takaa, jolloin emä ei välttele paikkaa ihmisten vuoksi. Emä voi käväistä paikalla vasta useiden tuntien kuluttua.
Hirvieläimen jättösarvet kuuluvat löytäjälle.