Metsästyksen ja riistanhoidon arvo

Riistaliha on arvostettu ja haluttu raaka-aine suomalaisessa ruoanlaitossa. Kyselytutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista haluaisi syödä riistaa nykyistä enemmän. Riistaa pidetään myös yleisesti eettisimpänä ja ilmaston kannalta kestävimpänä lihavaihtoehtona. Riistaliha on itseasiassa jalostettua luontoa.

Riistan lihassa on paljon proteiineja ja mineraaleja mutta ei jälkeäkään antibiooteista. Riistaliha on vähärasvaista, ja siinäkin vähässä on paljon monityydyttämättömiä rasvoja.

Kaikilla, jotka haluaisivat syödä riistaa ei kuitenkaan ole siihen mahdollisuutta. Enemmistö suomalaisista kokee, että riistalihaa on vaikea saada.

Riistalihan jakaminen maanomistajille ja myyntiin riippuu saalismääristä. Mitä enemmän saalista, sitä enemmän tulee myyntiin ja maanomistajille. Sorkkaeläinkannoista saatu lihamäärä riippuu kantojen koosta ja tuottavuudesta.

Suomessa suhtaudutaan kielteisemmin sorkkaeläimiin kuin naapurimaissa, jonka takia sorkkaeläinkannat pidetään suhteellisen alhaisella tasolla. Tästä syystä kantojen lihatuottokin on suhteellisen alhaista.

Tämä on johtanut siihen, että riistalihaa tuodaan Suomeen suuria määriä etenkin Uudesta Seelannista, Alankomaista, Ruotsista ja Virosta. Ulkomailta tuotu riistalihamäärä vastaa 20 prosenttia Suomessa saaliiksi saadusta hirvenlihasta.

Metsästyksen ja riistatalouden kannalta olisi hyvä, jos ei-metsästävälle yhteiskunnalle olisi enemmän suomalaista riistalihaa tarjolla.

Esimerkiksi jänistä, riekkoa, peltopyytä, fasaania, kyyhkyä ja sinisorsaa saa myydä.

Kanadanhanhen, metsähanhen, heinätavin, allin, telkän, tukkakoskelon, isokoskelon, pyyn, teeren ja metson kauppa on kielletty

Suomessa on yli 200 metsästysmatkailuyritystä, jotka saavat toimeentuloa metsästyspalveluiden järjestämisestä. Kysyntä luo tarjontaa ja siksi elinkeinotoiminta on voimakkaassa kasvussa. Metsästysmatkailu on muuttunut useille yrittäjille pääasialliseksi tulonlähteeksi ja tulevaisuudessa yhä useammat maa- ja metsätilat siirtynevät harjoittamaan metsästysmatkailua pääelinkeinonaan.

Metsästysmatkailuyritykset työllistävät Ruralia-instituutin selvityksen mukaan yhteensä noin 400 henkeä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa. Metsästysmatkailun työllistävä ja siten myös taloudellinen merkitys korostuu syrjäisillä seuduilla, missä uusien työpaikkojen synnyttäminen on haastavaa.

Metsästysmatkailu on Suomessa kaikkien metsästäjien ulottuvilla. Kuten muihinkin harrastuksiin, metsästykseen käytetään yhä enemmän rahaa.

Kaupallisen metsästyksen kiinnostavuutta lisää ihmisten kiireitä täynnä oleva elämä. Halutaan ostaa valmis paketti ja osallistua jahtiin, jossa saaliin saaminen on todennäköisempää.

Metsästysmatkailun saaliseläimiä ovat heinäsorsa, fasaani, peltopyy, lehtokurppa, sepelkyyhky, hanhet ja metsäkanalinnut.

Hirvieläimistä hirvi ja valkohäntäpeura ovat merkittäviä ja niille löytyy paljon kysyntää. Kuitenkin vain muutamissa paikoissa Suomessa sorkkaeläinten kannat ovat sellaisia, että ne houkuttelevat ulkomaalaisia metsästäjiä.