Hyvinvointia ja terveyttä

Metsästys on monelle suomalaiselle tärkeä elinvoiman ylläpitäjä. Suomalaiset metsästäjät ovat, kuten koko kansa, enimmäkseen keski-ikäisiä tai sitä vanhempia. Säännöllinen liikkuminen ulkona virkistää ja rentouttaa mieltä, kehittää tasapainoa ja lihasvoimaa, parantaa liikkumisvarmuutta ja antaa mahdollisuuksia ystävien tapaamiseen.

Luonnossa liikkumisella on tunnetusti positiivinen vaikutus hyvinvointiin (lehtiluukku.fi). Se kuinka merkittävää hyötyä metsästäminen tuottaa, riippuu metsästyspäivien määrästä ja metsästyksen aktiivisuustasosta. Fyysistä rasitusta metsästyksessä tulee itse maastossa liikkumisesta, mutta myös varusteiden kantamisesta, saaliin käsittelystä ja niin edelleen. Metsästyksen rasittavuuteen vaikuttavat maaston haastavuus sekä sääolosuhteet. Lue lisää: Riistatalouden terveyshyödyt -tutkimus (urn.fi). 

Metsästys koetaan kokonaisvaltaisesti

Metsästys ja riistanhoito tarjoavat metsästäjille sosiaalisia kohtaamisia ja seuruemetsästyspäivät ovatkin odotettuja tapahtumia.

Metsästys tarjoaa odottamattomia käänteitä, joten yhteisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii tiimityöskentelyä. Metsästyksessä tapahtuvat kohtaamiset luovatkin vahvaa pohjaa ystävyyssuhteille, jotka osaltaan parantavat elämänlaatua.

Metsästys ja riistanhoito koetaan myös palauttavana toimintana. Metsästykseen liittyy tiivis keskittyminen, joka irrottaa arjen huolista tehokkaasti. Se voi olla myös ainoita yhteyksiä kotipaikkakuntaan.

Metsästäjät kokevat metsästyksen hyvin kokonaisvaltaisesti, eikä se keskity vain saaliin saamiseen. Metsästys koetaan kokonaisuutena, johon kuuluvat niin luonto kuin sosiaaliset tilanteet.

Saaliin saaminen ei ole itsestäänselvyys, joten pyynti tapahtuu kunnioittavasti, saatua saalista arvostetaan ja sen eteen tehty työ tunnustetaan. Metsästäjät kokevat vastuuta riistakannoista ja huolehtivat niiden kehityksestä. Lue lisää hirvenmetsästyksen sosiaalisista hyvinvointivaikutuksista (lehtiluukku.fi)

Metsästäjien kokemia hyvinvointivaikutuksia on selvitetty kyselytutkimuksella(jyx.jyu.fi), jonka tuloksista kerrottiin myös Metsästäjä-lehdessä (lehtiluukku.fi)

Metsästyskoira liikuttaa

Metsästyksen pariin hakeudutaan joskus myös koiraharrastuksen kautta. Erityisesti metsästävät naiset omistavat usein metsästyskoiran ja kokevat sen hyvinvointiaan edistävänä tekijänä.

Koira lisää metsästäjän aktiivisuutta myös metsästyksen ulkopuolella, esimerkiksi koiran kouluttamisen ja arkiliikunnan muodossa. Metsästyskoiran koetaan liittyvän vahvasti myös henkiseen hyvinvointiin.

Lue lisää Metsästäjä-lehdestä (lehtiluukku.fi)

Sopii myös lapsille ja nuorille

Eräily on antoisa tapa kehittää luontosuhdetta. Nuorena aloitettu luontoharrastus antaa hyvät eväät aikuisuuteen ja voi tarjota loppuelämäksi antoisaa vapaa-ajan tekemistä. Metsästys ja riistanhoito voivat toimia myös perhettä yhdistävänä tekijänä tai retkille voi lähteä yhdessä kavereiden kanssa. Tai saattaa sieltä löytää uusia samanhenkisiä kavereitakin.

Metsästys opettaa nuorelle yhteistyötaitoja, saaliin käsittely ruuan kunnioitusta ja riistanhoito sekä -laskennat vastuullisuutta. Hiljaiset passitunnit ovat kärsivällistä hiljaisuuden sietämistä ja ne toisaalta terävöittävät aistit ympäröivän luonnon tarkkailuun. Riistan näkeminen saa sykkeen nousemaan ja kohtaamiset jäävät vahvasti mieleen.

Metsästysseuran kannattaa ottaa nuoria mukaan ja kenties jopa tarjota erityisesti nuorille suunnattua tekemistä. Yhteinen tekeminen pitää talkooperinteitä yllä ja varmistaa jatkuvuuden. Suomen riistakeskukselata voi saada materiaalia nuorisotyöhön niin koulujen kuin seurojen ja riistanhoitoyhdistyksien hyödynnettäviksi.

Kaikista nuorille suunnattuun toimintaan osallistuvista ei tarvitse tulla metsästäjiä. Keskeistä on omakohtaisen tiedon lisääminen. Oikea tieto vähentää ennakkoluuloja ja väärinymmärryksiä, ja on keskeistä metsästyksen tulevaisuuden kannalta.