Hirvieläinten pyyntiluvat

Suomen riistakeskus voi myöntää pyyntiluvan kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästykseen.

Pyyntilupaa on haettava viimeistään 30. huhtikuuta. Jos määräpäivä osuu lauantaille tai pyhäpäivälle, hakemuksen saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään klo 16:15.

Lupia haetaan ensisijaisesti Oma riista -palvelussa. Hakemuksen tekemiseen tarvitsee Oma riista -tunnukset, jotka voi tarvittaessa luoda Oma riista -palvelun verkkosivulla.

Jos hakemus toimitetaan kirjeitse tai sähköpostitse, se on myös saatettava tiedoksi sille riistanhoitoyhdistykselle, jonka toimialueella suurin osa haetusta metsästysalueesta sijaitsee.

Hakemukseen on liitettävä:

kartta lupahakemuksessa tarkoitetusta alueesta
selvitys alueen pinta-alasta
luettelo kiinteistörekisteriyksiköistä tai niiden osista, joilla metsästys tapahtuu.

Suomen riistakeskus voi edellyttää hakijalta selvitystä metsästysoikeudesta hakemusalueella.

Hirvenmetsästyksen alueluvat (eraluvat.fi) haetaan Metsähallitukselta tammikuussa.

Pyyntilupa

Pyyntilupa on voimassa metsästysvuoden kerrallaan.

Yksi pyyntilupa oikeuttaa pyydystämään yhden aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa. Pyyntilupaan voidaan ottaa tarkempia määräyksiä pyydystettävien hirvieläinten iästä tai sukupuolesta sekä pyyntilupien alueellisesta kohdentumisesta pyyntilupa-alueen sisällä.

Metsästyslain 26 § edellyttää pyyntilupia myönnettäessä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen seurauksena vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

Hirvieläimen pyyntiluvan myöntäminen edellyttää, että luvan hakijalla on käytettävissään metsästykseen sopiva yhtenäinen alue, jossa hänellä on oikeus tai lupa metsästää hakemuksessa tarkoitettua hirvieläintä, ja jonka maapinta-ala on:

hirvenmetsästyksessä vähintään 1 000 hehtaaria
muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästyksessä vähintään 500 hehtaaria.

Riistakeskuksen on rajattava lupa-alueesta pois alueet, jotka eivät täytä säädettyjä pinta-alan ja yhtenäisyyden vaatimuksia. Pinta-alaa tai yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista ja rauhoitusajasta voidaan harkinnan mukaan poiketa, jos alue on saari tai alueeseen liittyy muu vastaava erityinen syy.

Metsästyslain 8 §:n alue (kts. erillinen hakuohje)

Jos pyyntilupahakemus koskee hirvieläimen metsästämistä metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulla alueella ja metsästysalueeseen sisältyvien valtion omistamien alueiden pinta-ala on yli 1 000 hehtaaria, hakemukseen on liitettävä alustava ilmoitus metsästykseen ampujina osallistuvista ja heidän vakinaisista asuinpaikoistaan sekä heidän muista mahdollisuuksistaan metsästää kyseistä hirvieläintä

Valtion maille (pois lukien Utsjoen ja Enontekiön kuntien alueet) pyyntiluvat myönnetään pääsääntöisesti vain hakijoille, joilla on vähintään kymmenen ampujaa,

jotka eivät metsästä hirviä muualla

joilla on voimassa oleva ampumakoe (tai se vanhenee / on vanhentunut kuluvan vuoden aikana)
joista vähintään kuudella ei ole muuta mahdollisuutta metsästää hirveä

Hakijan on varmistettava, että ampujalistassa mainitut henkilöt ovat lupautuneet osallistumaan ampujina metsästykseen hakijan seurassa tai seurueessa tulevana metsästyskautena.

Uusi pyyntilupa (MetsästysL. 28§)

Jos saaliiksi saatu hirvieläin on vahingoittunut tai sairas siten, että se on enemmän kuin puoliksi ihmisravinnoksi kelpaamaton, eikä vahingoittuminen ole johtunut pyyntiluvan saajasta, sen tilalle voidaan hakea maksutta uutta pyyntilupaa.

Lupaa haetaan ensisijaisesti Oma riista -palvelussa. Hakemuksessa tulee esittää perustelut ja kattava kuvaus kaadetun eläimen ihmisravinnoksi kelpaamattomuudesta. Lisäksi hakemukseen tulee liittää valokuvia kaadetusta eläimestä seuraavasti:

kuva koko eläimestä
kuvat vammakohdista
tarvittaessa kuvat sisäelimistä.

Hakemukseen voi liittää eläinlääkärin tai riistanhoitoyhdistyksen lausunnon. Lausunnon tulee perustua lausunnonantajan itse tekemiinsä havaintoihin, eikä eläintä saa paloitella tai sen osia hävittää ennen lausunnonantajan tarkastusta. Lausunto ei ole pakollinen.

Jos lausuntoa ei ole liitetty hakemukseen, Suomen riistakeskus voi pyytää riistanhoitoyhdistyksen edustajaa tarkastamaan kaadetun eläimen ja antamaan lausunnon sen kunnosta.

Yhteisluvassa uuden pyyntiluvan hakee luvansaaja yhteisluvan osakkaiden puolesta.