Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan
Kirjaudu sivulle
Kirjaudu sivulle
Valitse kieli

Susi

Canis lupus 

Tuntomerkit

Suuren koiran kokoinen tai isompi. Ruumiin pituus 100–140 cm, häntä 35–50 cm, paino 20–75 kg. Väritys vaihtelee, mutta tyypillisesti pohjaväri on harmaa tai harmaankeltainen. Mustaa peitinkarvaa esiintyy etuselässä, hartioissa ja hännän kärjessä. Vatsapuoli on vaaleampi. Jalkojen pohjaväri on harmaa, etujalkojen etupuolella voi olla musta juova. Erityisesti kesäturkki on punertavampi tai ruosteenruskeaan vivahtava.

Suden korvat ovat pystyt ja raateluhampaat suuret. Suden erottaminen koirasta on usein vaikeaa, kuitenkin suden häntä riippuu yleensä suorana ja silmät ovat vinot.

susi suolla
Katso video ulkopuolisessa palvelussa.

Susi

Susi

Esiintyminen

Länsi-, Lounais- ja Itä-Suomessa sekä osin myös poronhoitoalueen itäosissa. Kierteleviä susia voi esiintyä koko maassa.

Elintavat

Susi on laumaeläin. Nuoret yksilöt vaeltavat useita satoja kilometrejä etsiessään kumppania. Kumppanin ja vapaan elinalueen löydettyään ne muodostavat alueelle reviirin. Reviirialuetta puolustetaan vierailta susilta. Susipari lisääntyy, ja pennut viihtyvät laumassa tyypillisesti noin yhden vuoden ikään asti. Sen jälkeen ne alkavat etsiä omaa kumppania ja vapaata elinaluetta.

Susi on erittäin kestävä ja nopea liikkuja. Sen kuulo ja hajuaisti ovat erittäin tarkat.

Ravinto

Lihansyöjä. Susilauma saalistaa pääasiassa hirvieläimiä, mutta ravinnon koostumus vaihtelee saaliseläinten tarjonnasta riippuen. Saalis voi koostua myyristä, sopuleista, jäniksistä, linnuista, peuroista, kauriista, poroista ja hirvistä. Susi syö myös haaskoja, jotka se karhusta poiketen jättää peittämättä.

Luontainen saalistusyksikkö on lauma, mutta yksinäinenkin susi pystyy kaatamaan hirven. Suureen saaliseläimeen jää syviä kulmahampaiden viiltoja kaulaan ja reisien takaosaan.

Lisääntyminen

Kiima-aika helmi-maaliskuussa. Kantoaika 60–63 vuorokautta. Synnyttää tavallisesti 4–6 pentua. Pesä voi sijaita esimerkiksi hiekkatörmään kaivetussa luolastossa.

Jäljet

Suden jäljessä näkyy koiraeläimille tyypillisesti neljä varvasanturaa. Suden käpälä on suurempi kuin useimpien koirien. Koirien jälkipainallukset ovat kuitenkin hyvin samanlaisia. Yksittäisen jäljen koko ei olekaan luotettava tuntomerkki suden ja suurikokoisen koiran erottamiseksi toisistaan. Polkuanturoiden painallusten väliin jää sudella iso aukko. Koirilla polkuanturat ovat sijoittuneet sutta tiiviimmin. Aikuisen suden etukäpälän jäljen pituus on 10-11 cm. Takakäpälä on hieman pienempi ja kapeampi. Suden tyypillisin kulkutapa on ravi. 

Jätökset
Metsästys  
Metsästysaika

Sutta saa metsästää maa- ja metsätalousministeriön asettamien alueellisten kiintiöiden puitteissa. Suden pyynti vaatii kokemusta ja taitoa.  

Hoitosuunnitelma

Suomen susikannan hoitosuunnitelman (mmm.fi) tavoitteena on sovittaa yhteen susireviireillä asuvien ja toimivien kansalaisten tarpeet sekä susikannan suojelun tarpeet. Suunnitelmalla vastataan myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin.

Susikannan hoitosuunnitelmassa on lukuisia toimenpiteitä, joilla pyritään hallitsemaan susiin liittyviä konflikteja ja turvaamaan elinvoimainen susikanta. Toimenpiteet liittyvät esimerkiksi tutkimukseen, vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korvaamiseen, viestintään ja kannanhoidollisiin toimiin. Tärkeää on paikallistasolla tapahtuva työ ja eri toimijoiden osallistuminen hoitosuunnitelman toimeenpanoon.

Susikannan hoitosuunnitelmaa päivitetään vuosina 2025 ja 2026.

Lue lisää uuden hoitosuunnitelman valmistelusta (mmm.fi)

Katso myös

Kun kohtaat suurpedon Suurpetoseuranta Suurpetovahinkojen estäminen Poikkeuslupa riistanisäkkäille Suden kiintiömetsästys Suden kiintiötilanne ja saalisseuranta Susireviirialueiden yhteistyöryhmät Susien ulostekeräys