Pyy
Bonasa bonasia
Tuntomerkit
Pyy on pienin metsäkanalintumme. Sen näkeminen tiheikössä voi olla varsin haastavaa. Pyyn olemassaolon paljastaakin usein ensimmäisenä sen tiaismaisen korkea ja ohut, katkonainen vihellys. Lentoon lähtiessä siivistä kuuluu heikko hurina ja muutaman oksan rapsahduksenkin voi kuulla. Pyyn lentoonlähtö ei siis aiheuta samanlaista ryminää kuin metson tai teeren lentoonlähdöstä kuuluva rytinä.
Kun pyyn pääsee näkemään, sen tunnistaminen on helppoa: jo sen pieni koko sulkee muut metsäkanalinnut pois. Ruumis on pyöreä, pää on pieni ja nokka hento. Päälaella on pieni töyhtö, jota se usein kohottelee.
Yleissävyltään pyy on harmahtava, etenkin yläpuolelta. Alapuoli taas on pohjaväriltään valkea, mustien ja ruosteenruskeiden suomukuvioiden kirjoma. Rinnan sivut erottuvat selkeimmin ruosteenvärisinä. Koiraan kurkku on jyrkkärajaisesti musta, naaraalla vatsan tavoin kirjava. Pyrstössä on leveä, musta kärkivyö, joka näkyy hyvin etenkin lennossa.
Pyy
Jäljet
Jälkipainallus on noin viiden senttimetrin mittainen. Pyyn askel on keskimäärin hieman pitempi kuin teeren, mikä johtuu siitä, että pyy säännöllisesti liikkuu lyhyin juoksupyrähdyksin. Askeleen pituus on keskimäärin noin 25 cm. Muiden kanalintujen tapaan pyykin voi tehdä kiepin, jossa se on pakkaselta suojassa.
Jätökset
Talviaikaan pyyn ravinto koostuu lähes yksinomaan lepän urvuista, jotka ovat selvästi nähtävissä myös ulosteissa. Uloste on runsaan puolentoista senttimetrin mittainen ja noin seitsemän millimetriä paksu. Ulosteen toisessa päässä on useimmiten valkea kalkki-läiskä.
Hoitosuunnitelma
Suomen metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelmassa (mmm.fi) tavoitteena on parantaa ja lisätä metsäkanalinnuille sopivia elinympäristöjä. Keskeiseksi kannanhoitokeinoksi nousee talousmetsien luonnonhoito.
Hoitosuunnitelmassa esitetään käytännön toimia, joiden avulla lintukannat voidaan pitää elinvoimaisina ja kestävästi metsästettävinä. Tässä työssä yksityinen metsänomistaja on avainasemassa.
Tavoitteina on erityisesti turvata riittävästi elinympäristöjä havumetsävyöhykkeen riekkokannalle, lisätä kasvatusmetsien soveltuvuutta metsäkanalinnuille, turvata riittävä mustikanvarvusto ja lisätä avainympäristöjen määrää.