Hirvieläinten metsästys alkamassa
Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvijahti alkaa syyskuun alussa. Muualla maassa sallitun hirvieläinten vahtimismetsästyksen tavoitteena on vähentää liikenne ja satovahinkoja. Hirven pyyntilupamäärä nousi ja valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä laski viime kauteen nähden.
Hirvijahdin ensimmäinen jakso alkaa Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa. Samaan aikaan muualla maassa aloitetaan hirven, valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästys vahtimalla. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Hirven osalta vahtimismetsästys on rajoitettu pelloille.
Hirvenmetsästys keskeytyy Pohjois-Suomessa 21.9. alkavaan kiimarauhoitukseen ja jatkuu uudelleen 3.10.2026. Varsinainen hirven metsästysaika alkaa samaan aikaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla Suomessa varsinainen hirven metsästysaika alkaa viikkoa myöhemmin eli 10.10.2026. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2027.
Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkaa koko maassa 26.9.2026 ja päättyy 15.2.2027. Metsäkaurista saa metsästää koko maassa 1.9.–15.2., mutta ajavaa koiraa saa käyttää metsäkauriin metsästykseen vasta 26.9.2026 alkaen.
Hirven pyyntilupamäärä kasvussa
Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 42 148 hirven, 46 079 valkohäntäpeuran, 703 kuusipeuran ja 19 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.
Luonnonvarakeskuksen tuottaman arvion mukaan viime metsästyskauden jälkeen jäävä hirvikanta oli noin 88 000 hirveä (95 % todennäköisyysväli 79 000–100 000 hirveä) ja hirvikanta säilyi edellisvuoden tasolla. Alueellisesti kannan kehityksessä on vaihtelua, mikä heijastuu osaltaan myönnettyihin pyyntilupamääriin. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa yhteensä 70 000–90 000 yksilön talvikantaan. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hieman yli puolella hirvitalousalueista hirvitiheys on asetetun tavoitteen mukainen. Tavoitetiheydet ylitetään lähinnä Suomen keski- ja kaakkoisosissa sekä Pohjanmaan rannikkoalueilla.
Hirven pyyntilupamäärä nousi koko maassa noin 10 prosenttia. Viime vuoteen nähden pyyntilupamäärässä oli kasvua valtaosalla riistakeskusalueista, suhteellisesti eniten Lapissa, Oulussa, Etelä-Hämeessä, Uudellamaalla sekä Pohjanmaan alueilla. Pyyntilupamäärässä oli laskua lähinnä Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon alueilla.
Valkohäntäpeurakanta keskittyy lounaiseen Suomeen. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on pienentynyt vuodesta 2022 alkaen, mutta viime metsästyskauden jälkeen kannan arvioitiin kasvaneen edelliseen vuoteen verrattuna. Suomessa oli viime talvena noin 120 000 valkohäntäpeuraa (95 % todennäköisyysväli 115 000–125 000 yksilöä), mikä on noin 3,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tulevalle metsästyskaudelle myönnetty valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä säilyy edelleen korkeana ja tiheimmillä peura-alueilla tavoitteena on kannan pienentäminen tehokkaalla metsästyksellä.
Hirvieläimet ovat maamme tärkeimpiä riistaeläimiä ja vuosittain niiden metsästykseen osallistuu yli 100 000 metsästäjää. Päättyneellä kaudella hirvieläinsaaliista saatiin noin 7,1 miljoonaa kiloa luullista lihaa. Lisäksi metsästyksellä on huomattava virkistysarvo. Päättyneellä metsästyskaudella pelkästään hirvijahdissa vietettiin aikaa noin 665 000 henkilötyöpäivää. Hirvieläinten kannansäätelyllä ehkäistään myös hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja liikenteessä ja maa- ja metsätaloudessa.
Jani Körhämö
Riistapäällikkö, Pohjois-Häme