Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan

Euroopanmajava 

Castor fiber 

Tuntomerkit

Maan suurin jyrsijä. Ruumiin pituus 65–105 cm. Häntä 22–38 cm. Paino 12–33 kg. Turkin yleisväri ruskea, pohjavilla harmaa. Häntä vaakasuunnassa litistynyt, melamainen ja suomupeitteinen. Takajaloissa uimapoimut.

Euroopanmajavan erottaminen kanadanmajavasta on hankalaa, sillä näillä kahdella lajilla on ulkoisia eroja lähinnä hännän mitoissa ja muodossa. Pääpiirteissään lajien hännät ovat samanlaiset eli leveät, litteät ja suomupeitteiset, mutta kanadanmajavalla se on hieman lyhyempi ja leveämpi ja koko pituudeltaan melko tasaisen leveä, kun euroopanmajavalla se selvästi kapenee kärkeään kohti. Tarkkaan tunnistukseen tarvitaan asiantuntijan määritys.

majava

Levinneisyys

Euroopanmajava katosi maasta lähinnä liiallisen metsästyksen vuoksi. Majavia on istutettu sittem­min lajin palauttamiseksi. Suomeen on istutettu kaksi lajia: euroopanmajava ja kanadanmajava. Lajit muistuttavat ulkonäöltään hyvin paljon toi­siaan. Kanadanmajava on paikoin laajentanut esiin­tymisaluettaan eurooppalaista sukulaistaan tehok­kaammin. Euroopanmajavia arvioidaan olevan 3200-4400 yksilöä.

Elintavat ja käyttäytyminen

Ui ja sukeltaa hyvin. Rakentaa patoja vesistöihin. Patolammet ovat tärkeitä vesilintupoikueille. Puunrungoista, oksista ja mudasta rakennettu pesäkeko on huomiota herättävän suuri.

Ravinto

Haavan ja koivun kuori, verso ja lehdet. Syö myös muita lehtipuita ja pensaita, joskus myös männyn kuorta.

Lisääntyminen

Yksiavioinen. Kiima-aika tammi-helmikuussa. Kantoaika 3,5 kk. Synnyttää keväällä 1–8 poikasta. Joskus tiinehtyminen siirtyy ja synnytys tapahtuu vasta syksyllä.

Metsästys 

Euroopanmajavien metsästys vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan. Metsästys tapahtuu pääasiassa odottamalla majavia niiden kulkureitillä tai ruokailupaikalta. 

Hoito ja hallinta

Majavakantojen hoito- ja hallintaohjelman (pdf) tavoitteena on vahvistaa Suomen euroopanmajavakanta suotuisalle suojelutasolle ja sitä kautta varmistaa kannan elinkyky ja metsästettävyys. 

Toimenpide-ehdotukset koskevat kanadanmajavan levinneisyyden hallintaa, euroopanmajavakannan hoitoa, tutkimusta ja kannanseurantaa, euroopanmajavan metsästysjärjestelyjä ja viestintää. 

Kanadanmajavat esitetään poistettavaksi Länsi-Lapista ja mahdollisuuksien mukaan muualtakin Lapista. Lounaisen Suomen euroopanmajava-alueiden ympärille ehdotetaan luotavaksi kanadanmajavista vapaita puskurivyöhykkeitä edistämään euroopanmajavakannan leviämistä. 

Siirtoistutuksilla voidaan tukea euroopanmajavien luontaista leviämistä ja mahdollisesti lisätä kannan geneettistä monimuotoisuutta. Puskurivyöhykkeiden ja siirtoistutusten mahdollisista sijainneista annetaan yksityiskohtaiset ohjeet. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää muun muassa lajien tarkemmat levinneisyydet Lapissa ja niillä alueilla Etelä-Suomessa, missä kannat ovat lähekkäin, sekä kanadanmajavien poiston ja euroopanmajavien siirtoistutusten sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. 

Majavakantojen hoidossa ja hallinnassa tähdätään siihen, että euroopanmajava vähitellen korvaa kanadanmajavan. Prosessi kestää todennäköisesti kymmeniä vuosia, joten kahden majavalajin politiikkaa joudutaan harjoittamaan Suomessa vielä pitkään.