Keväisin susien liikkuminen on vilkasta – toimi näin kohdatessasi suden
Kevät saa nuoret sudet jättämään synnyinlaumansa ja etsimään omaa reviiriä. Näköhavaintoja voi kertyä tällöin myös asutuksen läheisyydestä. Suden kohdatessaan on tärkeää poistua rauhallisesti paikalta. Susihavainnot kannattaa aina ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.
Keväisin susihavaintojen määrä kasvaa, ja yksittäisiä susia saatetaan nähdä tavallista useammin asutuksen läheisyydessä. Lehdetön luonto tekee eläinten liikkeistä helpommin havaittavia.
Asutuksen lähellä liikkuva susi on usein nuori ja kokematon yksilö, joka etsii omaa reviiriä ja paria. Nuori susi elää synnyinlaumassaan yleensä vajaasta vuodesta kahteen ja lähtee omilleen kevättalvella, kun emo valmistautuu seuraavien pentujen syntymään. Vaelluksellaan suden tavoitteena on löytää kumppani ja sopiva reviiri.
– Keväisin liikkeellä olevat sudet ovat usein nuoria vaeltajia, jotka etsivät omaa paikkaansa. Reviirin, kumppanin ja ravinnon etsintä voi tuoda ne ajoittain lähelle asutusta, sanoo suurpetosuunnittelija Mikko Jokinen Suomen riistakeskuksesta.
Susi pyrkii yleensä välttämään ihmistä. Tavallisesti se poistuu paikalta nopeasti eikä aiheuta vaaraa ihmiselle.
Näin toimit, jos kohtaat suden
- Älä lähesty eläintä
- Ilmoita havainnosta alueesi petoyhdyshenkilölle
- Soita hätänumeroon 112, jos susi ei väistä ihmistä tai viipyy alueella pitkään ja tilanne tuntuu uhkaavalta
Poliisi arvioi suden aiheuttaman vaaratilanteen aina tapauskohtaisesti. Tilanteen arviointiin vaikuttavat tehtyjen havaintojen laatu, luotettavuus, määrä ja ajankohta. Myös havaintopaikka ja olosuhteet vaikuttavat arviointiin.
– Hätänumeroon tulee soittaa, kun kokee sudesta akuuttia uhkaa tai vaaraa. Yleiset susihavainnot tulee ilmoittaa hätänumeron sijaan petoyhdyshenkilölle, neuvoo Lounais-Suomen poliisilaitoksen komisario Jarmo Salo.
– Tärkeintä on säilyttää rauhallisuus, poistua itse paikalta ja antaa eläimelle tilaa poistua. Useimmiten susi väistää ihmistä heti havaittuaan tämän, riistakeskuksen suurpetosuunnittelija Roope Penttala kertoo.
Ilmoita suurpetohavainnoista
Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka keräävät suurpetohavaintoja tutkimukselle ja hallinnolle.
Ilmoittamalla suurpetohavainnostasi paikalliselle petoyhdyshenkilölle autat viranomaisia ja riistahallintoa, kuten poliisia ja Suomen riistakeskusta, muodostamaan ajantasaisen kuvan alueen suurpetotilanteesta ja tuet riistantutkimusta.
Havainnon voi tehdä eläimestä, jäljistä, jätöksistä tai haaskasta. Havainto kannattaa ilmoittaa mahdollisimman tuoreeltaan. Petoyhdyshenkilöt kirjaavat varmistetut havainnot Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään.
Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyömäärä.
Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot
Mikko Jokinen
Suurpetosuunnittelija
Roope Penttala
Suurpetosuunnittelija
Kai-Eerik Nyholm
Hirvitalousalue- ja suurpetosuunnittelija