Muutokset 2023
Riistanhoitomaksua korotetaan
Riistanhoitomaksua korotetaan 39 eurosta 43 euroon. Alle 18-vuotiaiden osalta maksu kuitenkin alenee 20 eurosta 10 euroon.
Lakimuutos tuli voimaan 1.1.2023
Kaikki koirat rekisteröitävä uuteen viranomaisrekisteriin ja tunnistusmerkittävä
Ruokaviraston ylläpitämä asiointipalvelu koiran haltijoille avautuu vuodenvaihteessa 2022/2023. Viranomaisen koirarekisteriin on tarkoitus ilmoittaa kaikki Suomessa olevat koirat, karvoihin katsomatta.
Ennen 1.1.2023 syntyneen koiran haltijalla on vuosi 2023 aikaa ilmoittaa koiransa tiedot viranomaisrekisteriin. 1.1.2023 alkaen syntyvät koirat tulee ilmoittaa rekisteriin ennen koiran luovutusta uudelle haltijalle tai viimeistään kolmen kuukauden iässä.
Rekisteröinnin lisäksi koira tulee merkitä mikrosirulla, ellei koiralla entuudestaan jo sellainen ole.
Rekisteröinti- ja tunnistevelvoite koskee myös Suomeen pysyvästi saapuvia koiria, jotka tulee ilmoittaa rekisteriin neljän viikon kuluessa saapumisesta. Sama velvoite koskee Suomessa väliaikaisesti yli kolme kuukautta oleskelevia koiria.
Koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulevat Suomessa pakolliseksi vuoden 2023 alusta osana maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetusta. Uuden koirarekisterin vastuuvirastoksi MMM nimesi hallinnonalaltaan Ruokaviraston.
Rekisteriin ilmoitettujen tietojen muutoksesta koiran haltijan on kuukauden kuluessa ilmoitettava tiedot rekisteriin. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä alle kolme kuukautta kestävästä tilapäisestä muutoksesta. Koiran haltijan vaihdoksesta on sekä uuden että entisen haltijan tehtävä ilmoitus mainitussa määräajassa.
Kun koira kuolee, lopetetaan tai katoaa, on koiran haltijan ilmoitettava asiasta tieto rekisteriin viimeistään kuukauden kuluessa tapahtumasta.
Koirien pakollisella tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä pyritään ehkäisemään pentutehtailua, koirien laitonta maahantuontia ja nopeuttamaan löytökoirien kotiutumista.
Voimaantulo 1.1.2023 alkaen.
Lue lisää:
Koirarekisteri (ruokavirasto.fi)
Usein kysyttyä koirarekisteristä (ruokavirasto.fi)
MMM:n asetus koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä (68/2022) (finlex.fi)
Lyijyhaulien käyttö ja hallussapito kielletään kosteikkoalueilla
Tutustu rajoitusalueisiin kartalla: karttapalvelu (maanmittauslaitos.fi)
Lyijyhauleja ei saa käyttää kosteikkoalueilla tai niiden sata metriä leveällä suojavyöhykkeellä 15.2.2023 alkaen. Kielto perustuu EU:n komission tammikuussa 2021 hyväksymään lyijyhaulirajoitukseen (Reach-asetuksen liitteen muutos, lyijyhaulipatruunoiden käyttö- ja hallussapitokielto Ramsar-kosteikoilla) ja se tulee voimaan koko EU:n alueella.
Kosteikkoalueiksi määritellään kaikki vesialueet, rantaruohikot ja suot sekä turvemaat, jotka voivat olla vesilintujen oleskelu-, muutto- tai pesimäpaikkoja. 100 metrin levyinen suojavyöhyke alkaa kosteikkoalueen ulkorajasta.
Metsästyksen lisäksi lyijyhaulirajoitus koskee esimerkiksi kiellon vaikutusalueella olevia ampumaratoja, eli niissäkin lyijyhaulien käyttö on kiellettyä 15.2.2023 alkaen.
Kiellon tarkoituksena on vähentää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä, joita kosteikkoalueilla ammuttavat lyijyhaulit aiheuttavat. Lyijy on ihmisille ja ympäristölle myrkyllinen raskasmetalli.
Suomessa lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä on ollut kiellettyä vuodesta 1996. Kielto yhdenmukaistaa riskinhallintaa EU:ssa, sillä lyijyhaulien käyttöä ei ole rajoitettu kaikissa jäsenvaltioissa.
Tukes on Suomessa kemikaalilainsäädäntöön liittyvä valvontaviranomainen, jonka tehtävänä on myös neuvonta.
Tukesin tulkintaohje lyijyhauleja koskevan REACH-rajoituksen soveltamisesta 8.2.2023 (ja 14.2.2023); etenkin Ramsar-sopimuksen kosteikkomääritelmän soveltaminen Suomessa ns. näkyvään veteen.
”Otettaessa huomioon säännöksen tavoite ja tarkoitus ja kansalliset erityispiirteet tällaisia vesilintujen tyypillisiä elinympäristöjä Suomessa ovat kaikki seuraavat:”
- meret (syvyys 6 m tai alle), järvet, joet, lammet, kanavat, tekojärvet, altaat ja muut vastaavat suuremmat vesialueet (maastokartoilla viivoina kuvatut ojat ja purot eivät ole tällaisia vesialueita);
- niityt, jotka rajautuvat edellä mainittuihin vesialueisiin;
- vesikivet ja vesikivikot;
- maatuvat vesialueet, tulva-alueet, matalikot ja avoimet vesijättöalueet;
- vaikeakulkuiset puuttomat suot;
- sekä kaikki 100 metrin säteellä edellä mainituista alueista olevat alueet.
Kosteikkoalueiden tunnistamiseen ja niiden 100m leveän suojavyöhykkeen määrittämiseen voi käyttää esimerkiksi Maanmittauslaitoksen maastokarttaa (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/), johon em. alueet on merkitty karttamerkein.
Karttamerkkien selitteet kuvataan Maanmittauslaitoksen merkkienselitteessä (https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2020/01/karttamerkkien_selitys.pdf)
Metsästäjillä korostunut huolellisuus- ja selvillä olovelvollisuus!
Lyijyhauleja ei pidä ampua suojavyöhykkeen ulkopuoleltakaan em. kosteikoille! Ole vastuullinen!
”Jos ampumaratojen valvontaa priorisoidaan riskiperusteisesti, voidaan ampumapaikkojen sijainnin sijaan huomioida ampumasuunnat: ampumasuunnan ollessa kosteikkoalueelta poispäin, riski haulien päätymiseen kosteikkoalueelle on hyvin pieni vaikka ampumapaikka sijaitsisi alle 100m etäisyydellä kosteikkoalueesta.” (Tukes 14.2.)
Voimaantulo 15.2.2023 alkaen.
Huomioi!
EU:ssa on suunnitteilla laajempia ammuslyijyn markkinoille asettamis- ja käyttörajoituksia. Metsästäjän tuleekin seurata lainsäädännön kehittymistä ja uusimpia viranomaisohjeita tietääkseen, millä alueilla ja missä ammustyypeissä lyijyammusten käyttö on sallittua.
Muutoksia vähittäisliikkeille toimitettavan riistanlihan enimmäismääriin
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (746/2023) muutetaan elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (318/2021) 34 pykälää luonnonvaraisen riistan lihaa koskevista kansallisista säännöistä.
Voimassa olevan pykälän mukaan metsästäjä tai metsästysseura saa toimittaa rekisteröidystä elintarvikehuoneistosta ilman lihantarkastusta luonnonvaraisten hirvieläinten lihaa paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat lihan ja siitä valmistetut tuotteet suoraan kuluttajalle, seuraavat vuotuiset riistaeläimiä vastaavat enimmäismäärät: 10 hirveä, 50 metsäkaurista ja 30 valkohäntäpeuraa tai muuta hirvieläintä.
Pykälää muutetaan siten, että metsästysseura saa toimittaa vähittäisliikkeille enintään 100 metsäkaurista ja enintään 150 valkohäntäpeuraa vastaavan määrän lihaa vuosittain. Muutoksen taustalla ovat maassamme voimakkaasti kasvaneet valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannat sekä metsästäjien ja metsästysseurojen toiveet.
Asetusmuutos tuli voimaan 1.5.2023
Metsästysmuistojen maahantuontia rajoitetaan
Uudistettuun luonnonsuojelulakiin sisältyy uusi säännös metsästysmuistojen eli trofeiden maahantuonnin rajoittamisesta. Kansainvälisen kaupan uhkaamien, maailmanlaajuisesti uhanalaisimpien lajien yksilöiden tai niiden osien maahantuonti metsästysmuistona EU:n ulkopuolisista maista on jatkossa kielletty. Maahantuontikielto koskee CITES-asetuksen liitteessä A mainittuja eläinlajeja ja CITES-asetuksen liitteessä B mainituista lajeista afrikannorsun, argaalin, isosarvikuonon, jääkarhun, leijonan ja virtahevon yksilöitä tai niiden osia.
Uudistettu luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1.6.2023.
Lue lisää CITES-asetuksen liitteistä ja niiden sisältämistä lajeista: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/uhanalaisten_lajien_kansainvalinen_ja_eun_sisainen_kauppa_ja_sita_koskevat_luvat_cites/CITESlajiliitteet_ja_lajihakupalvelut (ymparisto.fi)
Vesilintujen hämärämetsästys kielletään
Vesilintujen hämärämetsästys kielletään auringonlaskua seuraavan tunnin päättymisestä alkaen aina auringonnousua edeltävän tunnin alkuun saakka. Metsästäjän on tarkistettava ennen metsästyksen aloittamista kyseisen paikkakunnan auringon nousu-/laskuaika. Jos aurinko laskee esimerkiksi kello 21.01, on metsästys kiellettyä kello 22.01 alkaen. Haavoittuneen linnun saa kuitenkin etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun myös kiellon aikana.
Hämärämetsästyksen kieltäminen perustuu maa- ja metsätalousministeriön asettaman laajapohjaisen työryhmän aiemmin tänä vuonna valmistelemaan ehdotukseen. Kiellon tavoitteena on, että lintujen lajintunnistukselle on metsästyksen yhteydessä riittävät valaistusolosuhteet, mikä vähentää riskiä ampua rauhoitettuja tai taantuvia lajeja vahingossa. Hämärämetsästyksen kieltäminen parantaa lajintunnistusta ja ampumatilannetta, ja valoisaan aikaan haavakot on myös helpompi löytää ja lopettaa nopeasti tarpeetonta kärsimystä välttäen. Muutoksen toivotaan osaltaan parantavan myös metsästyksen hyväksyttävyyttä. Vesilintulajien lajintunnistuksen vaikeus on tunnistettu useissa muissakin maissa, ja niiden metsästystä hämäräaikaan on rajoitettu muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa.
Asetus tuli voimaan 1 päivänä elokuuta ja se on voimassa 31 päivään heinäkuuta 2026.
Lisäys eräiden riistaeläinlajien poikkeusluvan myöntämisen edellytyksiin
Metsästyslain 41 a §:n 1 momentin johdantokappaletta on täsmennetty suotuisan suojelutason säilyttämistä koskevan edellytyksen osalta. Poikkeusluvan myöntämisedellytyksenä on jatkossa se, ettei poikkeuslupa haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä – eikä saavuttamista – lajin luontaisella levinneisyysalueella. Poikkeusluvan myöntämisen perusteena on nykyisessä laissa vain suotuisan suojelutason säilyttäminen, ei sen saavuttaminen.
Muutos tuli voimaan 1.8.2023 alkaen