Maasuurpedot aiheuttavat vuosittain useiden miljoonien eurojen taloudelliset vahingot porotaloudelle, kotieläintiloille, metsästyskoirille ja mehiläistarhaukselle.
Suurimmat vahingot aiheutuvat porotaloudelle. Porot laiduntavat pääosan vuodesta vapaana, joten niiden suojaaminen kiinteillä suojilla ei ole käytännössä mahdollista. Pääasiallinen keino suurpetojen aiheuttamien porotalousvahinkojen vähentämiseen poronhoitoalueella on vahinkoa aiheuttavien petojen poikkeusluvilla tapahtuva metsästys.
Suurpetojen aiheuttamista kotieläinvahingoista tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Tietoa suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ilmoittamisesta ja korvaamisesta (ruokavirasto.fi)
Ulkona laiduntavia kotieläimiä voidaan suojata sähköaidalla
Suomessa käytetään kotieläinten suojaamiseen suurpetojen aiheuttamilta vahingoilta sähköaitoja. Sähköaidat tulee rakentaa huolella annettujen ohjeiden mukaisesti ja ne tulee huoltaa riittävän usein aidan toiminnan varmistamiseksi. Samanlaisia sähköaitoja käytetään kotieläinten suojaukseen Pohjois-Amerikassa ja Ruotsissa.
Suomen riistakeskus voi myöntää perustellun hakemuksen pohjalta materiaalit sähköistettyyn suurpetoaitaan elinkeinonharjoittajalle viljellyille laitumille. Sähköistä petoaitaa voi hakea sivulla olevalla hakemuksella, jonka liitteeksi tulee toimittaa peltolohkokartta, mihin aidattava laidun on rajattu selvästi. Hakemuksen voi toimittaa Suomen riistakeskuksen aluetoimistoihin sähköpostin liitteenä tai kirjepostina.
Petoaitahakemus (docx) Petoaitahakemus (pdf)
Ohje petoaitamateriaaleille ja niiden käytölle (pdf).
Petoaitamateriaaleja ei ole mahdollista saada Suomen riistakeskukselta, jos petoaitaamiseen voi saada tukea muusta lähteestä, esimerkiksi maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen kautta.
Älä ruoki karhua
Yleensä ongelmilta vältytään sillä, ettei pihapiirien läheisyydessä säilytetä mitään karhuja houkuttelevaa ravintoa. Ongelmat ajoittuvat useimmiten kevääseen ja alkukesään. Loppukesästä karhujen kiima-aika on ohitse ja maastosta löytyy riittävästi luontaista ravintoa.
Katso 10 kohdan ohjeet karhun kohtaamiseen (PDF)
Mehiläistarhojen suojaus
Karhu aiheuttaa vuosittain merkittävää vahinkoa mehiläistarhaukselle. Mehiläistarhojen suojaukseen on kehitetty kevyt sähköaita, joita tarhaajat voivat tilata suoraan toimittajalta. Ohjeet löytyvät Suomen Mehiläishoitajain liiton kotisivuilta.
Mehilaistarhojen suojaus sahkoaidoilla (pdf)
Metsästyskoirien suojaus
Valtion varoista korvataan vuosittain 35–55 suden aiheuttamaa koiravahinkoa. Suurimmassa vaarassa ovat itsenäisesti ja kaukana omistajastaan työskentelevät koirat.
Näin pienennät riskiä ennen koiran irti laskua
- Selvitä alueen susitilanne Luonnonvaratieto-sivustolta (luonnonvaratieto.luke.fi).
- Kartoita tuoreet susihavainnot paikallisilta asukkailta ja petoyhdyshenkilöiltä. Hyödynnä myös koiratutkasovellusten susihavaintoja.
- Tarkista alueen aiemmat koiravahingot Riistavahingot-sivustolta (riistavahingot.fi).
- Harjoittele koiran kanssa luoksetuloa, jotta se on kutsuttavissa pois riistatyöstä.
Metsästyksen aikana
- Pidä koira valvonnassa ja mahdollisimman lähellä.
- Seuraa koiran työskentelyn muutoksia ja reagoi niihin nopeasti.
- Huolehdi, ettei koira jää työskentelemään pimeään.
- Harkitse suojaliivin käyttöä. Liivi ei estä hyökkäystä, mutta voi vähentää vammoja ja antaa lisäaikaa koiran pelastamiseen.
Toiminta vahingon sattuessa
Jos susi hyökkää koiran kimppuun, on tärkeää ilmoittaa siitä välittömästi paikalliselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistykselle. Vahingonkorvauksen edellytyksenä on viranomaisten suorittama maastokatselmus.
Lisää tietoa petovahinkojen ennaltaehkäisystä
Kotieläinvahinkojen ennaltaehkäisyopas (PDF)
Petovahinkojen ennaltaehkäisyopas alkutuotantotilallisille (pdf)