Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan

Näätä

Martes martes

Tuntomerkit

Ruumiin pituus 42–56 cm. Häntä 20–28 cm. Paino 650–1800 g. Väriltään tumman-kellahtavan ruskea. Keltainen tai kellertävä kurkkulaikku on hyvä tuntomerkki. Kolmiomaiset korvat erottuvat hyvin tummasta päästä. Eläin on värityksensä ja tuuhean häntänsä vuoksi helppo erottaa muista samankokoisista näätäeläimistä.

Näätä lumisella männynoksalla. Keltainen kurkkulaikku erottuu selvästi.

Esiintyminen

Näätä tavataan havumetsissä koko Suomessa. Kuitenkin sitä nähdään harvoin, koska se on liikkeellä yöllä ja hämärässä. Näätä on hyvä kiipeilemään ja pystyy hyppäämään puusta puuhun.

Ravinto

Myyrät pääravintona, joita näätä saalistaa talvella lumen alta. Saalistaa pieniä nisäkkäitä jäniksen kokoluokkaan asti. Käyttää ravinnoksi myös lintuja, linnunmunia, marjoja, sieniä, hyönteisiä ja haaskoja. Tekee ravintokätköjä, joihin varastoi tappamiaan saaliita.

Lisääntyminen

Kiima-aika on kesällä heinä-elokuussa. Näädän kantoaika on 230–270 vuorokautta viivästyneen sikiönkehityksen takia. Pesä on tavallisesti kolossa tai pöntössä. Poikasia on yleensä 2–5, ja ne syntyvät toukokuussa.

Jäljet

Näätä liikkuu hyppimällä jättäen jälkeensä usein näätäeläimille tyypillistä parijälkeä. Näädän karvaisista tassuista voi jäädä hangelle eläimen kokoon nähden isot jäljet.

Näädän jälkipainalluksessa erottuu viisi varvasta. Etutassun jälkeen piirtyy usein ranneantura. Etutassun jälki on 5–7 cm pitkä. Takatassun jälki on hieman pienempi, ja sen kantapään painallus jää harvoin näkymään. Takatassun jälki on siten selvästi lyhyempi, useimmiten noin 5 cm:n pituinen. Lähes saman painoisen minkin jälkipainallus on pienempi. Näädän tassut ovat eläimen kokoon nähden suuret. Siten se syvässä lumessa liikkuu minkkiä vaivattomammin. Näädän jalkapohja on talvella karvainen, jolloin yksittäiset polkuanturat piirtyvät huonosti jälkeen.

Matka taittuu loikaten. Muita kulkutapoja näätä käyttää vain harvoin. Käynti on hidasta, eivätkä näätäeläinten pitkä ruumis ja lyhyet jalat luontevasti taivu laukkaan. Lumioloissa näädän jälki on lähes poikkeuksetta parijälki. Takatassut osuvat tarkasti etutassujen jälkiin. Toinen tassu osuu vinosti toisen eteen, ja joskus jäljet voivat olla lähes peräkkäin. Askelleveys on hyvin pieni. Askelen pituus on tavallisesti 50–70 cm, mutta joskus askel voi venyä metrin mittaiseksi.

Minkin pariloikassa jälkipari on tarkemmin rinnan kuin näädällä. Näätä liikkuu ketterän oloisesti syvässä pehmeässä lumessa. Keho ei juuri jätä laahausjälkiä, mutta jälkikuoppa on syvä ja laaja. Minkki ei kovin mielellään kulje yhtä syvässä lumessa kuin näätä. Ohuelle kantavalle hangelle näätä jättää nelijälkeä. Kulkutapa on tuolloinkin loikka, jossa takatassut osuvat maahan etutassujen jälkien eteen. Nelijäljessä etutassujen jäljet ovat lähes peräkkäin, kun taas takatassujen askelleveys on selvästi suurempi. Joskus takatassut osuvat maahan lähes vierekkäin, jolloin jälkikuvio muistuttaa jäniksen jälkeä. Jälkikuvion muoto vaihtelee kulkunopeuden ja askelpituuden mukaan.

Jätökset

Näädällä on pitkulainen uloste.

Metsästys

Näätää metsästetään arvokkaana turkisriistana ja metsäkanalintujen pesinnän onnistumiseksi. Pyydetään pääasiassa loukuilla ja raudoilla sekä jäljittämällä koiran kanssa ja ilman koiraa. Vuotuiset saalismäärät ovat vaihdelleet 10 000–25 000 yksilön välillä.

Kallo