Metsähanhi
Anser fabalis
Tuntomerkit
Vaikka metsähanhi on lähes merihanhen kokoinen, se vaikuttaa kapeampien siipien, ohuemman kaulan ja pitkänomaisen pään vuoksi solakammalta ja kevyemmältä.
Yleisväritykseltään metsähanhi on varsin tumma, selvästi merihanhea tummempi. Lennossa siivet ovat yksivärisen tummat, ilman merihanhelle tyypillistä, voimakasta värirajaa. Metsähanhi onkin kiljuhanhen ohella tummasiipisin Anser-laji. Pää ja kaula erottuvat muuta ruumista selvästi tummempina.
Nokka on aina kaksivärinen, oranssin- ja mustankirjava. Oranssin värin määrä nokassa tosin vaihtelee suuresti. Jalat ovat kirkkaan oranssit.
Suomessa tavataan kahta metsähanhen alalajia: meillä pesivän taigametsähanhen lisäksi muuttoaikana tavataan Siperian tundralla pesivää tundrametsähanhea. Etenkin syysarktikan aikaan Itä- ja Etelä-Suomessa nähtävät metsähanhiparvet ovat yleensä tundrametsähanhia.
Tundrametsähanhi eroaa taigametsähanhesta lähinnä nokan muodon ja värityksen perusteella. Tundrametsähanhen nokka on lyhyempi ja korkeatyvisempi kuin taigametsähanhella. Väriltään nokka on pääasiassa musta, oranssia on yleensä vain ohut pystyvyö nokan kärjen takana. Tundrametsähanhi on lisäksi keskimäärin hieman lyhytkaulaisempi.
Metsähanhen äänet ovat ”rupattelevia”, ja töräyttelyt ovat selvästi nenäsointisia. Tyypillinen lentoääni on kaksi-kolmitavuinen ”kajak” tai ”kajajak”.
Metsähanhi
Tundra- ja taigametsähanhen tunnistaminen
Metsähanhen alalajien erottaminen perustuu pään ja nokan muotoon ja väriin. Tutustu lajintuntemusmateriaaliin (pdf).
Iän ja sukupuolen määritys
Metsästys
Metsähanhen metsästys on mahdollista taigametsähanhen kansainvälisen verotussuunnitelman mukaisesti. Suomi kuuluu taigametsähanhen keskiseen kannanhoitoalueeseen yhdessä Ruotsin, Venäjän, Tanskan ja Norjan kanssa. Laji oli Suomessa rauhoitettu vuosina 2014–2016, jotta sen taantuminen pysähtyisi. 2017 alkaen metsästystä on voitu sallia kannanhoitoalueella sovitun kiintiön puitteissa. Suomessa esiintyvää toista alalajia, tundrametsähanhea, voidaan metsästää, kun se ei vaaranna taigametsähanhen kannanhoitoa. Aikaisemmin lajin saalismäärät olivat Suomessa useita tuhansia vuositasolla.
Hoitosuunnitelma
Taigametsähanhella on kansainvälinen hoitosuunnitelma, jonka päätavoite on taigametsähanhen kannan vakauttaminen ja elpymisen käynnistäminen koko levinneisyysalueella. Pitkän aikavälin tavoite on palauttaa ja ylläpitää kokonaiskanta 165 000–190 000 yksilössä, niin että kanta on vakaassa tai kasvavassa tilassa.
Keskeinen työkalu tavoitteiden saavuttamisessa on sopeutuva kannanhoito (Adaptive Harvest Management, AHM), jonka avulla metsästystä säädellään kannan tilan ja seurantatiedon perusteella. Lisäksi suunnitelma korostaa kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä, tietopohjan vahvistamista ja pitkäjänteistä seurantaa.
Taigametsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2015. Metsähanhelle on tekeillä kansallinen hoitosuunnitelma. Kannanhoidon päätavoitteena on elinvoimainen, kestävästi metsästettävä metsähanhikanta.
Taigametsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma (unep-aewa.org)