Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan
Kirjaudu sivulle
Kirjaudu sivulle
Valitse kieli

Ilves

Lynx lynx

Tuntomerkit

Ruumiin pituus 70–120 cm. Häntä 15–25 cm. Paino 7–30 kg. Tyypillisiä tuntomerkkejä ovat tupsupäiset korvat ja kissan häntään verrattuna lyhyt häntä, jossa on musta hännänpää. Turkki on kesällä punaharmaa, talvella harmaanvalkea. Turkissa on ruskeita tai mustia täpliä ja juovia. Ilveksen jalat ovat suhteessa pidemmät kuin kotikissalla. Ilveksen silmät ovat keltaiset, silmäterät ovat pyöreät.

Ilves lumessa.

Esiintyminen

Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Kanta runsastunut rauhoituksen turvin ja ilvestä tavataan nykyään harvakseltaan koko maassa. Liikkeellä hämärässä ja öisin, joskus päivälläkin. Suosii vaikeapääsyistä louhikko- ja mäkimaastoa. Pystyy kiipeämään ahdistettuna puuhun.

Ravinto

Lihansyöjä. Saalistaa monipuolisesti eri lajeja pikkujyrsijöistä peuran ja poron kokoluokkaan asti. Käyttää ravinnoksi myös lintuja. Saalistaa pienpetoja kuten kettuja ja supikoiria. Metsäjänikset, rusakot, metsäkauriit, porot ja valkohäntäpeurat ovat tyypillisiä saalislajeja. Ilveksen pääravintona olevat lajit vaihtelevat tarjonnan mukaan. Jos ilveksen saalistusalueella ei ole lainkaan metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja tai niitä on vähän, se käyttää ravintonaan erityisesti jäniksiä.

Yllättää saaliseläimen hiipimällä ja hyppäämällä muutamalla loikalla saaliin kimppuun. Puree suurikokoisia saaliseläimiä siististi kaulaan ja syö usein paisteista vain osan. Peittää usein saaliinsa, muttei palaa sille yhtä usein kuin karhu. Kylminä talvina suurikokoinenkin saaliseläin jäätyy nopeasti, joten ilveksen on hankalaa hyödyntää koko ruhoa. Ilves järsii jäätynyttä ruhoa vain, jos se ei onnistu kaatamaan uutta saalista.

Lisääntyminen

Ilveksen kiima on maaliskuussa. Kantoaika on 63–72 vuorokautta. Synnyttää touko-kesäkuussa yleensä 1–3 pentua. Pennut ovat riippuvaisia emästään seuraavaan kevääseen asti.

Jäljet 

Ilveksen jälki on pyöreä. Sen varvasanturat ovat pienet ja keskimmäiset niistä sijoittuvat epäsymmetrisesti jälkipainaumaan. Ilveksellä on neljä varvasanturaa, joiden painaumat piirtyvät jälkeen. Takajalan jälki on hieman etujalan vastaavaa pienempi. Huonosti kantavalla hangella ilves levittää varpaitaan kantopinnan lisäämiseksi. Se voi myös toisinaan työntää kyntensä ulos, jolloin jäljessä voi näkyä myös kynsien painallukset, kuten koiraeläimillä aina.

Ilveksen yleisin kulkutapa on käynti. Saalistaessaan se ottaa yleensä muutamia pitkiä loikkia, jonka jälkeen loikat vaihtuvat taas käyntiin. 

Metsästys
Metsästysaika

Ilves on metsästyslailla rauhoitettu laji. Ilveksiä pyydetään Suomen riistakeskuksen myöntämillä poikkeusluvilla. Metsästys tapahtuu yleisimmin ajavia koiria apuna käyttäen tai ajometsästyksenä. 

Hoitosuunnitelma

Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman (valtioneuvosto.fi) päätavoitteena on ilveksen suotuisan suojelutason säilyttäminen. Hoitosuunnitelmalla pyritään sovittamaan yhteen yhtäältä ilvesten elinalueilla asuvien ja toimivien kansalaisten tarpeet sekä toisaalta ilveskannan suojelun tarpeet.

Kallo

Katso myös

Kun kohtaat suurpedon Suurpetoseuranta Suurpetovahinkojen estäminen Poikkeuslupa riistanisäkkäille Ilvesnäyte