Runsas kanta ja ravinnon saatavuus tuovat ilveksiä näkyville
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistiedote.
Ilveksiä havaitaan nyt tavallista enemmän pihoilla ja taajamissa. Usein kyse on nuoresta ilveksestä, joka etsii omaa elinpiiriään, tai yksilöstä, joka liikkuu saaliseläinten perässä.
Ilveshavainto omalla pihalla tai taajamassa voi herättää huolta. Ilveksiä liikkuu ihmisasutuksen läheisyydessä muun muassa siksi, että ilveskanta on vahva, ja sopivat metsäiset elinpiirit ovat suurelta osin varattuja. Erityisesti nuoret ilvekset etsivät elintilaa myös alueilta, joilla on ihmistoimintaa.
Ilves voi päätyä ihmisasutuksen läheisyyteen myös ravinnon perässä. Ilvekselle tärkeät saaliseläimet, kuten metsäkauriit ja rusakot, viihtyvät usein peltojen, puutarhojen tuntumassa.
– Ilves joutuu toisinaan valitsemaan kahdesta huonosta vaihtoehdosta. Ihmisen läheisyys arveluttaa sitä, mutta toisaalta alueella on ravintoa. Silloin nälkä voi voittaa pelon, tutkija Annika Herrero Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Vaikka ilves voidaan nähdä pellon reunalla, pihalla tai taajamassa, se ei tarkoita, että eläin viettäisi paljon aikaa asutuksen läheisyydessä. Seuranta-aineistojen perusteella ilves suosii metsän suojaa ja liikkuu mielellään katveessa.
Nuori ilves voi päätyä yllättävään paikkaan
Etenkin nuoret ilvekset ovat paljon liikkeellä etsiessään omaa elinpiiriään. Kokematon eläin voi päätyä taajamaan tai jopa kaupungin keskustaan. Ilves ei hakeudu paikalle ihmisten vuoksi. Useimmiten ilves poistuu alueelta omin avuin, kun sillä on esteetön reitti pois tilanteesta.
Ilvesten käyttäytymisessä on myös yksilöllisiä eroja. Jotkut ovat muita rohkeampia ja tottuneempia ihmisten ja liikenteen läheisyyteen. Ihmiseen tottunutkaan ilves ei kuitenkaan ole kesy.
– Ilves saattaa sietää ihmisen läheisyyttä, mutta on silti villieläin – ei kesyyntynyt, kuten esimerkiksi jotkut kaupunkiympäristöön tottuneet ketut, Herrero muistuttaa.
Mitä tehdä, jos kohtaa ilveksen?
Ilveksen nähdessään ei yleensä tarvitse tehdä mitään. Eläintä voi tarkkailla rauhallisesti riittävän etäältä, kunhan sille jättää vapaan poistumisreitin.
”Pihalle tullut ilves kannattaa kuitenkin aina hätistää pois. Ilvekselle voi osoittaa selvästi ihmisen läsnäolon esimerkiksi puhumalla kuuluvasti, taputtamalla käsiä tai muuten pitämällä ääntä. Eläintä ei pidä lähestyä tai lähteä ajamaan takaa”, suurpetosuunnittelija Mikko Jokinen Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Ilveshavainnosta kannattaa ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle.
Ilves on ihmiselle vaaraton eläin, mutta lemmikit on syytä pitää kytkettynä
Ilves ei näe ihmistä saaliina, joten sitä ei lähtökohtaisesti tarvitse pelätä. Villieläimenä se voi kuitenkin puolustautua, jos se kokee itsensä tai pentunsa uhatuksi eikä löydä pakotietä. Siksi ilvestä ei pidä lähestyä, saartaa tai yrittää koskea.
Paikallaan pysyvä tai ihmistä katseleva ilves ei välttämättä käyttäydy uhkaavasti. Se voi tarkkailla tilannetta ja etsiä turvallista poistumisreittiä.
Ilves ei yleensä hakeudu ihmisen tai lemmikkieläimen luo. Lemmikki voi kuitenkin kiinnostua ilveksestä ja ajaa sen tilanteeseen, jossa se puolustautuu. Ilveshavaintojen alueella koirat kannattaa ulkoiluttaa kytkettyinä ja kissat pitää sisätiloissa ja ulkoiluttaa valvottuna.
”Ilveksen näkeminen asutuksen lähellä ei yksinään tarkoita, että eläin olisi vaarallinen tai sairas. Useimmiten kyse on ohikulkevasta yksilöstä tai ravintoa etsivästä eläimestä”, sanoo Jokinen.
Jos kohtaat ilveksen:
- Pysy rauhallisena ja säilytä riittävä etäisyys.
- Älä lähesty ilvestä.
- Anna eläimelle avoin ja esteetön poistumisreitti.
- Pidä koira tai muu lemmikki kytkettynä ja omassa hallinnassasi.
- Jos haluat ilveksen poistuvan, pidä ääntä ja näyttäydy selvästi.
- Älä päästä lapsia tai lemmikkejä seuraamaan tai lähestymään eläintä.
- Anna ilveksen poistua rauhassa.
Lisätietoja
Annika Herrero
Tutkija, Luonnonvarakeskus
029 532 2275, annika.herrero@luke.fi
Mikko Jokinen
Suurpetosuunnittelija, Suomen riistakeskus