Suden kiintiömetsästyksen päätavoite toteutui – kannan kasvu pysähtyi
Luonnonvarakeskuksen torstaina julkaisema suden kanta-arvio (luke.fi) osoittaa, että alkuvuonna 2026 toteutetun suden kiintiömetsästyksen keskeinen tavoite saavutettiin. Susikannan kasvu pysähtyi.
Kiintiömetsästyksen tavoitteena oli pysäyttää susikannan kasvu sekä vähentää susien aiheuttamia vahinkoja ja turvallisuushuolia. Lisäksi tavoitteina olivat koirasusien poistaminen, metsäpeurakantoihin kohdistuvan saalistuspaineen vähentäminen sekä susikannan geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen.
Kanta-arvio osoittaa, että metsästyksen keskeisin tavoite toteutui. Susikannan kasvu pysähtyi, mikä oli metsästyksen mitoituksen lähtökohta. Metsästyksellä ei vaarannettu kannan säilymistä, mutta pystyttiin kohdennetusti reviiritasolla vaikuttamaan alueen susien määrään ja niistä aiheutuneisiin ongelmiin.
Suotuisan suojelutason viitearvoksi on Suomessa määritetty 273 sutta. Susikanta on Tunturi-Lapin eteläpuolisessa Suomessa suotuisalla suojelutasolla. Kanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 2026 todennäköisimmin 430 sutta, ennen kevään pentujen syntymistä.
Kiintiömetsästys kohdennettiin erityisesti Lounais-Suomeen, jossa susikanta on vahva ja jossa susien aiheuttamat vahingot sekä ihmisten kokemukset konflikteista ovat yleisiä.
Pyynti toteutui suunnitellusti
Suden kiintiömetsästys oli sallittu 16 kiintiöalueella ja kokonaiskiintiö oli 100 sutta. Saaliiksi saatiin 81 sutta 15 kiintiöalueelta. Metsästäjät ilmoittivat saaliit ja toimittivat näytteet viranomaisille ohjeiden mukaisesti, mikä mahdollistaa metsästyksen vaikutusten arvioinnin.
Kiintiöalueiden rajaukset laadittiin siten, että metsästys kohdistui ensisijaisesti kokonaisiin laumoihin. Tavoitteena oli mahdollisimman ennakoitava vaikutus susikantaan.
Metsästyksen jälkeiset DNA-analyysit osoittavat, että naapurireviirien sudet siirtyivät joillakin alueilla nopeasti metsästyksen myötä tyhjentyneille alueille. Tämä vastaa ennakkoarvioita suden käyttäytymisestä.
Samalla metsästys toi esiin, kuinka vaikeaa reviirirajojen tarkka määrittäminen on. Osalla kiintiöalueita saaliiksi saatiin myös naapurireviirin eläimiä. Reviirialueiden määrittelyn haastavuus korostaa laadukkaan ja alueellisesti kattavan DNA-näytteenkeruun merkitystä.
Kiintiömetsästyksellä onnistuttiin poistamaan neljä koirasutta. Työ ei kuitenkaan ole vielä valmis, sillä tiedossa on edelleen muutamia koirasusia.
Kiintiömetsästyksen vaikutuksia arviointi jatkuu. Kanta-arvio kertoo metsästyksen välittömistä vaikutuksista, mutta pidemmän aikavälin vaikutukset susikantaan, laumarakenteeseen, reviirien muodostumiseen sekä vahinkojen kehittymiseen selviävät vasta tulevien vuosien seurannan perusteella.