Suurpetojen eli suden, ilveksen, ahman ja karhun kannan suuruutta seurataan havaintojen perusteella.
Suurpetokantojen arviointia ja seurantaa tekee Suomessa Luonnonvarakeskus (Luke). Kantojen arviointi perustuu monelta osin vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden tuottamaan havaintomateriaaliin. Muita kanta-arviossa käytettäviä tietolähteitä ovat esimerkiksi DNA-näytekeräys.
Kansalaisten toivotaan ilmoittavan susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille. Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä tai haaskoista. Ilmoittamalla havaintosi paikalliselle petoyhdyshenkilölle tuet riistantutkimusta ja autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.
Katso petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot
Petoyhdyshenkilöt ovat koulutettuja vapaaehtoisia
Suomen riistakeskuksen nimeämät petoyhdyshenkilöt ovat koulutettuja asiantuntijoita, jotka keräävät, varmistavat ja välittävät suurpetohavaintoja tutkimukselle ja hallinnolle.
Petoyhdyshenkilöt kirjaavat varmistetut havainnot Luken ylläpitämään Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, etutassujen leveys ja pituus sekä havaintoaika ja -paikka. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.
Tutkimuksen tuottamien kanta-arvioiden lisäksi viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät petoyhdyshenkilöiden kirjaamia havaintoja päätöksenteon tukena.
Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyömäärä. Verkosto on toiminut 1970-luvun lopulta lähtien.
Petoyhdyshenkilöiden peruskurssiin voi perehtyä Riistainfossa (riistainfo.fi).
Tutustu petoyhdyshenkilöiden työhön videolla (riistainfo.fi).
Jos kohtaat suurpedon
Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Jos suurpeto liikkuu hoidetussa pihapiirissä toistuvasti, käyttäytyy uhkaavasti tai ei poistu pihasta välittömästi ihmisen havaittuaan, soita hätäkeskukseen.
Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa, tai ajat kolarin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.
Tutustu ohjeisiin Kun kohtaat suurpedon ja Kuka auttaa, jos suurpeto tulee pihapiiriin (susilife.fi, pdf).
Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot