Suomalainen metsästys perustuu riistalajien kannanvaihteluista saatuun ajantasaiseen tutkimustietoon. Metsästys mitoitetaan lajikohtaisesti riistakantojen tilan mukaan ja tarvittaessa riistalaji rauhoitetaan tai sen metsästystä rajoitetaan.
Suomalaisten metsästäjien yhteistyö riistahallinnon ja riistantutkimuksen kanssa on maamme riistatalouden perusta. Metsästäjät hoitavat riistalaskentoja talkootyönä, riistantutkimus käsittelee saadut tiedot ja Suomen riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö käyttävät näitä tietoja riistaan liittyvien hallintopäätösten pohjana.
Suomi lienee ainoa maa maailmassa, jossa näin kattavaa riistatietoa pystytään hankkimaan talkootyöllä. Tietoa myös käytetään tehokkaasti. Esimerkiksi metsäkanalintujen metsästysajoista päätetään nopean ja joustavan toimintaketjun myötä. Tuhannet metsästäjät laskevat talkoilla riistakolmioreitit elokuun alussa ja metsäkanalintujen metsästysajoista päätetään tämän tuoreen tutkimustiedon perusteella. Havumetsistä kertyvä riistatieto siirtyy hallintopäätökseksi jo noin kolmen viikon sisällä, kun maa- ja metsätalousministeriö antaa riistatilanteeseen perustuvan asetuksen metsäkanalintujen metsästysajoista.
Riistalaskentamuotoja on monia ja niistä merkittävimpiä ovat
- riistakolmiolaskennat, joiden avulla selvitetään metsäkanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko) poikuemenestys ja lajikohtainen yksilötiheys neliökilometrillä
- vesilintujen pistelaskennat
- hirvikanta-arviot
- suurpetokantojen seuranta petoyhdyshenkilöverkoston havaintojen kautta
Seurannan tulokset
Suomessa riistakantojen tilaa seurataan monipuolisesti erilaisilla riistalaskennoilla, havainnoinnilla ja saalistilastoilla. Metsästäjien tekemän vapaaehtoisen talkootyön määrä riistakantojen seurannassa on mittava, pelkästään riistanhoitoyhdistystasolla vuosittain yli 400 henkilötyövuotta. Suomalainen riistatieto onkin laadultaan ja määrältään maailmanlaajuisesti ainutlaatuista.
Riistatiedolla selvitetään eläinkantojen alueellista suuruutta, jälkeläis- tai poikastuotantoa ja joillakin lajeilla lisäksi ikä- ja sukupuolijakaumaa. Merkittäviä tietoja ovat riistakantojen kehityssuunnat ja kannanvaihtelut. Riistatietoa kerätään, jotta metsästystä voidaan mitoittaa oikein ja kestävästi. Riistatieto on käytännössä koko metsästysharrastuksen kivijalka.
Tietoja kokoavat ja julkaisevat Luonnonvarakeskus sekä Suomen riistakeskus.
Tutustu saalistilastoihin (luke.fi)
Luonnonvarakeskus koostaa vuosittain metsästystilaston. Pyynti- tai poikkeusluvanvaraisten riistaeläinten saalistiedot saadaan riistakeskuksen lupahallinnosta ja muiden riistaeläinten saalistiedot otantatutkimuksena vuosittain noin 5 000 metsästäjälle osoitetun kyselyn avulla.
Lisää tietoa metsästystilastoista (luke.fi)
Lisää tietoa riistahavainnoista (luke.fi)