Metsästysaikana kuolleena löydetyn riistaeläinlajin yksilö kuuluu alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos tällä on oikeus metsästää samaa riistaeläinlajia alueella.
Näitä riistaeläinlajeja ovat:
- riistanisäkkäistä: villikani, metsäjänis, rusakko, orava, kanadanmajava, tarhattu naali, kettu, mäyrä, kärppä, hilleri, näätä, halli, villisika, metsäkauris ja mufloni sekä
- riistalinnuista: peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa, kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.
Pyyntiluvanvaraiset riistaeläinlajit
Metsästysaikana pyyntiluvan nojalla metsästetty ja toisen alueelle kuollut riistaeläinlajin yksilö kuuluu ao. alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos hänellä on vastaava pyyntilupa. Jos hän ottaa eläimen haltuunsa, hänen katsotaan käyttäneen metsästäjän sijasta sitä vastaavan pyyntiluvan. Jos hän ei halua eläintä haltuunsa tai hänellä ei ole pyyntilupaa, kuuluu eläin metsästäjälle. Samalla metsästäjän katsotaan käyttäneen vastaavan pyyntiluvan.
Näitä riistaeläinlajeja ovat:
- riistanisäkkäistä: euroopanmajava, itämeren norppa, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura, kuusipeura, saksanhirvi ja japaninpeura sekä
- riistalinnuista: peltopyy muualla kuin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa.
Löytäjän on viipymättä ilmoitettava kuolleena löytyneestä pyyntiluvanvaraisesta riistaeläimestä metsästysoikeuden haltijalle sekä alueen riistanhoitoyhdistykselle. Ilmoitus on tehtävä suullisesti, puhelimitse tai muulla tavoin viimeistään riistaeläimen löytymistä seuraavana arkipäivänä. Jollei metsästysoikeuden haltijaa tavoiteta kahden vuorokauden aikana, löytäjä saa pitää eläimen, jos hänellä on vastaava pyyntilupa.
Mikäli kuolleen pyyntiluvanvaraisen riistaeläimen löytäjällä ei ole vastaavaa pyyntilupaa, eikä metsästysoikeuden haltija halua ottaa eläintä haltuunsa, eläintä ei saa ottaa haltuun.
Jos riistaeläintä ei ole metsästetty pyyntiluvan nojalla, eikä kenelläkään ole vastaavaa pyyntilupaa löytöpaikalla, riistaeläintä ei saa ottaa haltuun. Löydetystä eläimestä ei tarvitse tehdä ilmoitusta.
Poikkeukset
Rauhoitusaikana kuolleena löydetyt
Rauhoitettua tai rauhoitusaikana kuolleena löydettyä riistaeläintä ei saa ottaa haltuun (katso kuitenkin suurpetoja ja saukkoa koskevat poikkeukset jäljempänä). Muusta löydetystä eläimestä ei tarvitse tehdä ilmoitusta.
Merialueella kalanpyydykseen kuollut halli tai itämeren norppa
Merialueella kalanpyydykseen kuollut halli tai itämeren norppa kuuluu kalanpyydyksen omistajalle. Lisäksi kalastuslain (379/2015) 62 §:ssä säädetyn sivusaalisilmoituksen mukaan hylkeen pyydykseen jäämisestä on pyydyksen haltijan viipymättä ilmoitettava Luonnonvarakeskukselle.
Ilmoita kuolleesta hylkeestä tai havainnosta (Luke.fi).
Liikenneonnettomuudessa kuollut tai -onnettomuuden vuoksi lopetettu hirvieläin tai villisika
Liikenneonnettomuudessa kuollut tai -onnettomuuden vuoksi lopetettu hirvieläin (hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura, kuusipeura, metsäkauris, saksanhirvi ja japaninpeura) tai villisika kuuluu kolaripaikan riistanhoitoyhdistykselle.
Poliisilain nojalla lopetettu riistaeläin
Poliisilain nojalla poliisin määräyksellä lopetettu ahma, ilves, karhu, saukko ja susi kuuluvat valtiolle. Lopetetut eläimet tulee toimittaa riistantutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle. Tutkimuslaitosten kanssa on sovittu, että eläin toimitetaan Ruokavirastoon. Tutkimuslaitos voi luovuttaa eläimen yleishyödylliseen tarkoitukseen tai hävittää sen.
Muiden riistaeläinlajien yksilöt kuuluvat alueen riistanhoitoyhdistykselle.
Hirvieläimen jättösarvet
Hirvieläimen jättösarvet kuuluvat löytäjälle.
Velvollisuus ilmoittaa eräistä kuolleina löydetyistä rauhoitetuista riistaeläimistä (suurpedot, saukko ja metsäpeura)
Löytäjän on viipymättä ilmoitettava kuolleena löytyneestä ahmasta, ilveksestä, karhusta, saukosta, sudesta ja metsäpeurasta riistantutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle (Ruokavirasto) sekä Suomen riistakeskukselle. Kuollut ahma, ilves, karhu, saukko, susi tai metsäpeura tai osa siitä voidaan toimittaa tutkimuslaitokselle sen suostumuksella ja kustannuksella.
Oikeus kuolleen riistaeläimen hautaamiseen tai hävittämiseen
Jos kuolleena löydetty riistaeläin aiheuttaa haittaa, voi se, jolle haitta aiheutuu, haudata tai hävittää riistaeläimen omalla kustannuksellaan. Toisin sanoen eläintä tai sen osia ei saa ottaa haltuun. Haitan käsite on tässä yhteydessä laaja ja sillä tarkoitetaan terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuneen haitan lisäksi myös vähäisempää haittaa, kuten hajua tai maiseman pilaantumista.
Ilmoitusvelvollisuuteen voidaan soveltaa, mitä on edellisissä kohdissa todettu ilmoitusvelvollisuudesta.
Kuolleen rauhoittamattoman eläimen haltuunotto
Kuolleen rauhoittamattoman eläimen saa ottaa löytäjä.
Rauhoittamattomia eläinlajeja ovat:
- metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri sekä
- korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, naakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas.
Avuttomassa tilassa olevan eläimen kohtelu
Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa riistaeläintä tai ns. rauhoittamatonta eläintä on pyrittävä auttamaan tai asiasta on pyrittävä ilmoittamaan alueen omistajalle, metsästysoikeuden haltijalle tai poliisille.
Jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen ilmeisesti tuottaa sille kohtuutonta kärsimystä, löytäjä saa lopettaa eläimen, vaikka hänellä ei olisi alueella kyseisen eläimen pyydystämis- tai tappamisoikeutta tai eläin olisi tuona ajankohtana rauhoitettu.
Lopetettuun eläimeen sovelletaan, mitä on edellä kerrottu kuolleena löydetystä eläimestä.
Riistantutkimukselle toimitettavat riistaeläimet
Suurpedot (ahma, ilves, karhu ja susi) ja saukko
Kuolleena löydetyt ahmat, ilvekset, sudet ja saukot sekä tietyissä tapauksissa myös karhut toimitetaan kokonaisina eläintautitutkimuksiin Ruokavirastoon. Näitä ovat esimerkiksi auton alle jääneet tai tuntemattomasta syystä kuolleet yksilöt sekä heikkokuntoisina hoitoon otetut ja myöhemmin kuolleet yksilöt. Ruhot toimitetaan Ruokavirastoon ensisijaisesti jäähdytettyinä ja tuoreina heti löytämisen tai kuoleman jälkeen. Jos ruhoa joudutaan säilyttämään useita päiviä (> 3 pv) ennen lähettämistä ja se on vaarassa pilaantua, se voidaan pakastaa. Kuolleina löydettyjen eläinten osia ei palauteta lähettäjälle.
Pienikokoiset (< 50 kg) itsestään kuolleet tai lopetetut karhut toimitetaan kokonaisina ja tuoreina Ruokavirastoon. Isommista ruhoista tai pilaantuneista ruhoista ilmoitetaan Ruokavirastoon puhelimitse ja jatkotoimista päätetään tapauskohtaisesti.
Kuolleena löydettyä suurpetoa tai saukkoa ei saa nylkeä, eikä sen nylkemiseen voida antaa lupaa. Metsästyslain 83 c §:ssä ja 83 d §:ssä tarkoitettuja itsestään kuolleita tai lopetettuja karhuja ja muita suurpetoja (sekä saukkoa) tai niistä saatavia osia ei saa metsästyslain nojalla myöskään myydä. Metsästyslain 83 d §:n mukaisesti tutkimuslaitos voi luovuttaa poliisilain 2 luvun 16 §:n nojalla lopetetun ahman, ilveksen, karhun, saukon tai suden yleishyödylliseen tarkoitukseen tai hävittää sen.
Auton alle jääneet, sekä muutoin kuolleena löydetyt ahmat, ilvekset, sudet ja saukot (myös karhut, mikäli asiasta sovittu Ruokaviraston kanssa) toimitetaan kokonaisina, nylkemättä, Ruokavirastoon. Asiasta tulee olla yhteydessä Ruokavirastoon ennen eläimen lähettämistä. Ruokavirasto vastaa lähetyskuluista siinä tapauksessa, että se ottaa kuolleen eläimen vastaan (ottaa käytännössä vastaan aina; mikäli kyseessä on täysin pilaantunut, mädäntynyt tai ruhjoutunut näyte, voi Ruokavirasto ohjeistaa ottamaan tiettyjä näytteitä tai hautaamaan jäänteet maahan).
Yksityishenkilö ei voi saada auton alle jääneen suurpedon tai saukon nahkaa haltuunsa.
Sairauden, poikkeuksellisen käytöksen tai loukkaantumisen takia lopetetut tai mikäli tapauksessa epäillään laittomuuksia
Aina kun lopetetun ahman, ilveksen, suden tai saukon epäillään olleen sairas tai loukkaantunut tai käytös on ollut tavallisesta poikkeavaa tai epäillään laittomuuksia eläimen kuoleman tai loukkaantumisen yhteydessä, ruho toimitetaan kokonaisena Ruokavirastoon. Samat ohjeet kuin edellä olevassa kohdassa pätevät myös tähän. Karhun osalta tehdään tapauskohtainen harkinta yhdessä Ruokaviraston kanssakanssa.
Lähetysohjeet Ruokavirastoon (Ruokavirasto.fi)
Villisika
Kuolleena löytyvät ja sairaat villisiat ilmoitetaan kunnan- tai läänineläinlääkärille. Näytteet lähetetään Ruokavirastoon.
Näytteenotto-ohjeet (villisika) (Ruokavirasto.fi)
Muut kuolleena löydetyt eläimet
Ruokavirasto tutkii luonnoneläinnäytteitä eläintautien varalta kaikkialta Suomesta. Kokonaisen, vasta kuolleen eläimen tai sen elimiä voi kuka tahansa lähettää maksuttomaan tutkimukseen Matkahuollon kautta.