Hyvinvointia riistasta on yleishyödyllinen hanke, jonka tavoitteena on helpottaa metsästysseurojen ja -seurueiden valkohäntäpeurojen hyödyntämistä. Hankkeessa kehitetään muun muassa lihan käsittelyä ja myyntiä sekä metsästysvieraiden vastaanottamista.
Valkohäntäpeurakanta on paikoitellen kasvanut tiheäksi. Tästä saattaa aiheutua haittoja lähinnä liikenteessä ja erikoisviljelmillä. Samalla peurakannan kasvu on avannut uusia mahdollisuuksia peuranlihan yleisemmälle käytölle. Peuranlihaa alkaa paikoitellen olla niin, että sitä riittää myös muille kuin metsästysseurojen ja -seurueiden jäsenille ja maanomistajille. Moni seura ja seurue on jo pitkään myynyt peuranlihaa, jotkut jopa merkittäviä määriä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kartoittaa lihanmyyntiin liittyviä haasteita ja antaa tietoa siitä, miten seura tai seurue voi ratkaista näitä haasteita.
Hanke etsii uusia toimintamalleja muun muassa siihen, miten metsästysseurat ja -seurueet voivat myydä tarkastamatonta riistalihaa jalostajille ja ravintoloille. Hanke kerää ja tarjoaa osaamista riistalihan käsittelystä kaadosta aina paloitteluun ja jatkojalostukseen asti. Hanke kouluttaa muun muassa elintarvikehuoneistoihin ja kuluttajamyyntiin liittyvistä toimintatavoista, kuten lihan hygieenisestä käsittelystä, leikkaamisesta ja säilyttämisestä.
Suuret peuramäärät saattavat johtaa myös siihen, että pienissä seuroissa ja seurueissa, jotkut seurojen tai seurueiden jäsenet kokevat peuranmetsästyksen rasitteena. Runsas peurakanta tarkoittaa lukuisia metsästyspäiviä ja runsaasti saaliin käsittelyä. Osassa seuroja ja seurueita onkin jo pitkälti kehittyneitä vierasmetsästysjärjestelyjä. Nämä järjestelyt saattavat toimia niin, että seuraan tai seurueeseen kuulumaton metsästäjä ostaa päiväkortin, ja osallistuu päivän metsästykseen. Tämäntyyppisistä järjestelyistä saattaa olla hyötyä seuroissa ja seurueissa, joilla on tiheä peurakanta suhteessa jäsenmäärään.
Valkohäntäpeurojen metsästyksen avaaminen seurojen ja seurueiden ulkopuolisten metsästäjille tukee paikallista matkailutoimintaa ja luo vastapainoa kasvaneiden kantojen kielteisille vaikutuksille. Kasvava riistatalous, metsästys ja riistamatkailu avaavat maaseudun toimijoille mahdollisuuksia toimintaan myös metsästyskauden ulkopuolella. Riistatalouden ympärille on mahdollista luoda yritystoimintaa, joka hyödyttää laajemmin aluetaloutta ja paikallista yhteisöä.
Hankkeen toiminta on kaksikielistä. Toiminta-alue sijoittuu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Satakuntaan ja Päijät-Hämeeseen. Hankkeesta hyötyvät kunnat, matkailuelinkeino, yrittäjät sekä paikalliset palveluntarjoajat (esim. korjaus, majoitus- ja kuljetuspalvelut).
Valkohäntäpeura riistaeläimenä
Valkohäntäpeura on luvanvarainen riistaeläin ja Suomen riistakeskus voi myöntää pyyntiluvan valkohäntäpeuran metsästykseen. Suomen riistakeskuksen on huolehdittava pyyntilupia myönnettäessä siitä, että peurakanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että peurojen aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Pyyntiluvan myöntäminen edellyttää, että luvan hakijalla on käytettävissään metsästykseen sopiva yhtenäinen alue, jonka maapinta-alan on oltava vähintään 500 hehtaaria. Yksi pyyntilupa oikeuttaa pyydystämään yhden aikuisen peuran tai kaksi vasaa. Pyyntilupaan voidaan liittää tarkempia määräyksiä pyydystettävien valkohäntäpeurojen iästä tai sukupuolesta sekä pyyntilupien alueellisesta kohdentumisesta pyyntilupa-alueen sisällä, jos se on tarpeen peurakannan tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta.
Valkohäntäpeuroilla on suhteellisen laajoja elinpiirejä samalla kun keskimääräisellä maanomistajalla on suhteellisen pieniä maanomistuksia. Olosuhteet Suomessa ovat sellaisia, että hirvieläinkantojen hoidossa tarvitaan yhteistyötä naapureiden kanssa. Oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle, mutta Suomessa ei ole tarkoituksenmukaista lähteä siitä, että jokaisella maanomistajalla tai metsästysoikeuden vuokraajalla olisi oikeus metsästää hirvieläimiä yksin, ilman yhteistyötä naapureiden kanssa. Tästä syystä on perustettu metsästysseuroja ja -seurueita, jotka toteuttavat metsästyksen riittävän laajoilla aloilla. Yhteistyö muidenkin sidosryhmien kanssa on tärkeä.
Valkohäntäpeuranmetsästykseen tarvitaan metsästyksen johtajaa. Metsästyksenjohtajan tulee suunnitella käytännön metsästystapahtumat, antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä sekä huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan. Seuruemetsästyksessä on joko metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava läsnä. Metsästyksen johtajan tai varajohtajan ei kuitenkaan ole oltava läsnä, jos metsästys tapahtuu vahtimalla. Seuruemetsästyksellä tarkoitetaan metsästystapahtumaa, jossa on läsnä useampi kuin yksi metsästäjä.
Metsästyskaudella 2018 – 2019 kaadettiin Suomessa 52 781 valkohäntäpeuraa. 95 prosenttia näistä saatiin saaliiksi Hyvinvointia riistasta -hankkeen toiminta-alueelta. Hankealueelta kaadettiin keskimäärin noin 10 valkohäntäpeuraa tuhannelta hehtaarilta, mutta kaatomäärissä oli hyvin suurta vaihtelua. Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan, hankealueen metsästyksen jälkeinen peurakanta oli keskimäärin noin 19 peuraa tuhannella hehtaarilla.
Seurojen ja seurueiden tarpeita kartoitetaan kyselyllä
Hankkeen toiminta-alue on Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistakeskusalueet. Alueen metsästysseurojen ja -seurueiden tarpeita selvitellään kyselyllä, jonka yhteydessä seurat ja seurueet voivat ilmoittaa kiinnostustaan osallistua hankkeeseen. Osalla kyselyyn vastaajista on mahdollisuus osallistua hankkeeseen tiiviimmin. Hankkeeseen kutsutaan 10 metsästysseuraa ja 10 metsästysseuruetta. Näille seuroille ja seurueille tarjotaan käytännön oppeja ja neuvoja esimerkiksi koskien lihankäsittelyä, taloutta ja toiminnan pyörittämistä. Järjestetään useita työpajoja ja kursseja, joissa eri alojen asiantuntijat jakavat tietojaan. Osallistujat saavat näköalapaikan valkohäntäpeurakannan hyödyntämisen kehittäjinä.
Osallistuvat tahot
Hankkeen toteuttajat ovat ammattikorkeakoulu Novia (Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi), Suomen riistakeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Helsingin kauppakorkeakoulu Hanken. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 ja rahoituksen osallistuvat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen Satakunnan ja Päijät-Hämeen ELY-keskukset. Hankkeen kokonaisbudjetti on 433 100 euroa. Hanke on käynnissä 2,5 vuotta ja loppuu 31.7.2021.
- Hankkeen pääkoordinaattori on Noviaan palkattu Gunnel Englund. Hän on ensisijaisesti ammattimainen projektin vetäjä ja vetää hanketta koko sen toteutuksen ajan.
- Suomen riistakeskuksen projektipäällikkö hankkeessa on Mikael Wikström. Hankkeeseen on palkattu projektisuunnittelija Petteri Pietarinen ajalle 1.8.2019 – 31.7.2020. Hankkeessa on riistakeskuksesta mukana myös riistapäällikkö Mikko Toivola ja asiantuntija Lasse Heimo. Riistakeskusalueetkin tukevat hanketta. Riistakeskuksen vastuulla on hankkeen metsästysasiantuntemus.
- Turun yliopiston Brahea-keskuksessa hankkeesta vastaavat Johanna Mattila ja Leena Erälinna. Brahea-keskuksen vastuulla ovat riistan lihaan liittyvät asiat.
- Kauppakorkeakoulu Hanken vastaa mahdollisesti metsästysseurojen metsästyksen ja myytävän riistanlihan ympärille muodostuvista pienimuotoisten palvelujen kokonaisuudesta. Helena Liewendahl vastaa hankkeesta Hankenin osalta.
Kuluttajat ja riistalihan käyttö esitys (PDF)
Riistan lihan myynnin opas (PDF)
Hankkeen kenttäosion loppuraportti (PDF)
Yhteystiedot
Gunnel Englund: gunnel.englund@novia.fi
Mikael Wikström: mikael.wikstrom@riista.fi
Mikko Toivola: mikko.toivola@riista.fi
Johanna Mattila: johanna.mattila@utu.fi
Leena Erälinna: leena.eralinna@utu.fi
Helena Liewendahl: helena.liewendahl@hanken.fi