Eränkäynti on vahva osa suomalaisten historiaa ja perinnettä. Vaikka nykyisin suurin osa suomalaisista metsästäjistä metsästää enää vapaa-aikanaan, eränkäyntiperinne ja -taidot ovat yhä arvossaan.
Riistalihaa arvostetaan ja riistaruuat ovat suomalaisen ruokakulttuurin ylpeydenaiheita. Riistaliha on monipuolista, maukasta ja terveellistä. Pohjoismaiset ravitsemustutkimukset puhuvatkin riistalihan puolesta. Lisäaineiden ja ruuan alkuperäkohujen aikakautena metsästäjä tietää, mistä hänen ruokansa on peräisin.
Metsästysharrastus on monelle suomalaiselle tärkeä elinvoiman ylläpitäjä. Suomalaiset metsästäjät ovat, kuten koko kansa, enimmäkseen keski-ikäisiä tai sitä vanhempia. Säännöllinen liikkuminen ulkona virkistää ja rentouttaa mieltä, kehittää tasapainoa ja lihasvoimaa, parantaa liikkumisvarmuutta ja antaa mahdollisuuksia ystävien tapaamiseen. Metsästysharrastus yhdistää sukupolvia. Metsästys ja etenkin toiminta koirien kanssa on monen perheen yhteinen harrastus. Myös yhä useampi nainen Suomessa innostuu metsästyksestä ja suorittaa metsästyskortin.
Monet metsästäjät asuvat kaupungissa, eikä heillä ole omia maita, joilla metsästää. Mahdollisuuksia metsästykseen on usein vaikea löytää ja metsästyskoiran kouluttaminen on vaikeaa, kun paikkoja koiran vapaana pitämiseen ei ole. Kasvava kysyntä onkin synnyttänyt uusia elinkeinomahdollisuuksia maaseudulle. Maatilat eri puolilla Suomea kehittävät palveluita riistan ympärille ja tarjoavat metsästyspalveluita.