Kosteikkostrategia on kosteikkoelinympäristöjen ja metsästettävien vesilintujen hoitosuunnitelma. Tavoitteena on hoitaa nykyisiä kosteikkoja ja perustaa uusia turvaamaan vesilintukantojen säilyminen elinvoimaisina ja metsästettävinä.
Strategiassa painotetaan metsästäjien ja maanomistajien mahdollisuutta rikastuttaa kosteikkoluontoa omilla vapaaehtoisilla toimenpiteillään. Samalla strategiassa suunnitellaan metsästettävien vesilintukantojen hoitoa.
Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli strategiaa yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kuten Suomen riistakeskuksen, Metsähallituksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Helsingin yliopiston ja Suomen Metsästäjäliiton kanssa. Myös ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus olivat mukana valmistelutyössä. Kosteikkostrategia valmistui kesällä 2014.
Tutustu riistataloudelliseen kosteikkostrategiaan (mmm.fi)
Peruste kestävälle metsästykselle
Sekä Euroopan unionissa että erilaisten kansainvälisten sopimusten alaisuudessa laaditaan nykyään hoitosuunnitelmia monille kosteikoilla pesiville vesilintulajeille. Kansainväliset hoitosuunnitelmat keskittyvät pääasiassa elinympäristöjen hoitoa edistäviin mutta usein myös metsästystä rajoittaviin toimenpiteisiin. Jotta kestävän metsästyksen jatkuvuus Suomessa voidaan perustella, meidän on osoitettava pitävämme huolta kosteikkoluonnosta.
Laaja ja kunnianhimoinen hanke kattaa sisävesien pesivät vesilinnut ja niiden elinympäristöinä toimivat kosteikot. Strategiassa kosteikoilla tarkoitetaan luonnollisia tai keinotekoisia vesiä sekä pysyvästi tai tilapäisesti veden peittämiä alueita, vesi- ja rantaruohikoita sekä soiden avovesiallikoita. Määritelmään sisältyvät maamme yli 180 000 järveä ja lampea. Kosteikoilla eläviä lajeja ovat muun muassa puolisukeltajasorsat sinisorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa ja heinätavi.
Maanomistajat ja metsästäjät avainasemassa
Avainasemassa kosteikkojen hoidossa ja uusien kosteikkojen perustamisessa ovat aina alueen maanomistajat ja metsästäjät. Tahtoa vapaaehtoiseen luonnonhoitoon maanomistajilla kyllä on, kunhan se vain havaitaan hyödylliseksi.
Metsästäjillä taas on pitkät perinteet riistanhoitotyössä, ja entistä useammalla maamme riistanhoitajalla on rohkaisevia kokemuksia myös kosteikkojen riistanhoidosta. Monimuotoiset elinympäristöt ylläpitävät vahvempia vesilintukantoja ja mahdollistavat siten paremmat metsästysmahdollisuudet metsästäjille.
Luonnon omia vesien suodattimia
Nykypäivänä kosteikot ovat luonnonhoidon kannalta monin tavoin ajankohtaisia. Paitsi että ne ovat lukuisten eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä, niillä on myös monia muita tärkeitä tehtäviä ekosysteemien toiminnassa. Kosteikot toimivat luonnon omina vesien suodattimina. Ne puhdistavat niiden läpi virtaavaa vettä ja toimivat vesivarastoina tasaten tulvia.