Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan

Räkättirastas

Turdus pilaris

Tuntomerkit

Räkättirastaalla on kastanjanruskea selkä ja harmaa yläperä, johon musta pitkä pyrstö rajoittuu sekä harmaa pää. Ruosteenkeltaisessa rinnassa on mustia pitkittäistäpliä ja vatsa on vaalea. Päässä on valkea silmäkulmajuova. Lentäessä kainalot paistavat valkeina. Rauhoitetulla kulorastaalla on myös valkeat kainalot, mutta kulorastas on päältä tasaisemman ruskea.

Ääni on tyypillinen räksytys tsäk tsäk.

Räkättirastas puussa.

Esiintyminen

Räkättirastas viihtyy puistoissa, puutarhoissa ja pihoilla, joten se on näkyvä ja kuuluva laji. Räkätit muodostavat usein yhdyskuntia metsäsaarekkeisiin tai puistoihin.

Räkättirastas on muuttolintu, mutta jos pihlajanmarjoja on runsaasti, räkättirastasparvia voi talvehtia maassamme niiden turvin.

Rauhoitusaika

Rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.-31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.- 31.7. ja muualla maassa 10.3.-31.7. Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä, Suomen riistakeskus voi antaa poikkeusluvan rauhoitettujen lintujen pyydystämiseen ja tappamiseen.

Räkätti- ja kulorastaalle yhteisiä piirteitä ovat suuri koko, pitkäpyrstöisyys ja valkoiset kainalot. Lentävien lintujen erottaminen toisistaan ei välttämättä ole helppoa.

Kulorastas on keskimäärin vatsakkaampi, ja sen lento on syväaaltoisempaa kuin räkätti­rastaalla. Kulorastas on räkättirastasta hieman kookkaampi, mutta etenkin lentävän linnun kokoa voi olla vaikea arvioida. Kauempaa nähtynä kulorastas vaikuttaa yksivärisemmältä kuin räkättirastas, jolla on selvä väriraja sinapinkeltaisen, mustatäpläisen rinnan ja valkean vatsan välillä. Kulorastaalla rinta on kauttaaltaan täplikäs ja pohjaväriltään valkea, joten kauempaa katsottuna se näyttää yksiväriseltä ilman värirajaa. Räkättirastaalla erottuu myös yläpuolella selviä värirajoja: pää ja niska ovat harmaat, selkä on ruskea, yläperä taas harmaa ja pyrstö musta. Kaikkien näiden värirajat ovat jyrkät. Kulorastaalla koko yläpuoli on tasaisen ruskeanharmaa, vain yläperä erottuu hieman vaaleamman sävyisenä. Lentoon lähtevän kulorastaan pyrstön nurkissa erottuvat pienet, valkeat täplät.

Myös äänet ovat hyviä erottavia tuntomerkkejä. Kulorastaan lentoääni on kuiva, pitkä ratina tai pärinä, kun taas räkättirastaalla on laaja valikoima erilaisia vinkaisuja ja säksätyksiä. Huomaa, että laulurastaalla pukutuntomerkit ovat varsin samankaltaiset kuin kulorastaalla.

Katso myös