Peltopyy
Perdix perdix
Tuntomerkit
Peltokanalintuihin kuuluva peltopyy on kooltaan vähän pyytä pienempi, pyöreä ja pienipäinen pallero. Lennossa näkyvin tuntomerkki on selvästi ruosteenruskea pyrstö. Muutoin peltopyy on yleisväritykseltään harmahtava. Nuori lintu on ruskea ja kellanvalkeiden pitkittäisviirujen kirjavoima.
Lähietäisyydeltä höyhenpuvussa näkee kauniita yksityiskohtia: vatsassa on tummanruskea laikku, joka koiraalla on suurempi, naaraalla pienempi (voi jopa puuttua kokonaan). ”Naama” ja kurkku ovat jyrkkärajaisesti oranssinruskeat, ja rinta on harmaa. Kupeilla on leveitä, kauniin kastanjanruskeita pystyjuovia.
Linnun pyrähtäessä lentoon meluisten siiveniskujen lisäksi kuuluu kiihtynyttä ”rik-rik-rik”-ääntä.
Jäljet
Peltopyyn jälki muistuttaa pientä fasaanin jälkeä. Painallus on vajaan viiden senttimetrin mittainen.
Metsästys
Peltopyitä voi metsästää ilman pyyntilupaa vain Pohjanmaan sekä Etelä,- Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa lajia metsästetään jonkin verran Suomen riistakeskuksen myöntämien pyyntilupien nojalla. Saalismäärät ovat vuositasolla muutamia tuhansia yksilöitä.
Hoitosuunnitelma
Suomen peltopyykannan hoitosuunnitelmassa (mmm.fi) määritellään toimenpiteet, joilla peltopyykannan taantuminen voidaan pysäyttää ja joita lajin elinkykyisyyden säilyminen vaatii. Hoitosuunnitelman tavoitteena on parantaa peltopyiden elinoloja suomalaisilla peltoalueilla ja palauttaa luonnonvaraisesti lisääntyvä ja elinvoimainen alkuperäistä itäistä peltopyyalalajia edustava kanta maamme viljelyalueille.
Hoitosuunnitelmassa esitellään toimenpiteitä muun muassa elinympäristöjen parantamisesta, maatalouden ympäristötukien hyödyntämisestä, pienpetokantojen kontrolloinnista, kannanhoitomielessä suoritetusta tarhaamisesta ja istutuksesta, lajin alalajipuhtauden turvaamisesta, metsästyksestä, kannanseurannasta, tutkimuksesta ja sen kehittämisestä, sekä koulutuksesta, neuvonnasta, tiedotuksesta, metsästyksen valvonnasta, eri tahojen välisestä yhteistyöstä ja kannanhoidon vastuista.
Toimenpiteissä otetaan huomioon taloudelliset ja sosiaaliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.