Peltopyy

Perdix perdix

Peltokanalintuihin kuuluva peltopyy on kooltaan vähän pyytä pienempi, pyöreä ja pienipäinen pallero. Lennossa näkyvin tuntomerkki on selvästi ruosteenruskea pyrstö. Muutoin peltopyy on yleisväritykseltään harmahtava. Nuori lintu on ruskea ja kellanvalkeiden pitkittäisviirujen kirjavoima.

Lähietäisyydeltä höyhenpuvussa näkee kauniita yksityiskohtia: vatsassa on tummanruskea laikku, joka koiraalla on suurempi, naaraalla pienempi (voi jopa puuttua kokonaan). ”Naama” ja kurkku ovat jyrkkärajaisesti oranssinruskeat, ja rinta on harmaa. Kupeilla on leveitä, kauniin kastanjanruskeita pystyjuovia.

Linnun pyrähtäessä lentoon meluisten siiveniskujen lisäksi kuuluu kiihtynyttä ”rik-rik-rik”-ääntä.

Peltopyy pesii harvalukuisena ja paikoittaisena Etelä-Suomen ja länsirannikon viljely- ja joutomaiden reunamilla. Useimmin lajiin törmää laajoilla peltoaukeilla, mutta myös rikkaruohokentät ja merenrantaniityt kelpaavat peltopyylle.

Pesimäajan ulkopuolella peltopyyt liikkuvat yleensä pienissä tai korkeintaan parinkymmenen yksilön suuruisissa, hyvin tiiviissä parvissa. Ne ovat arkoja ja varovaisia ja joko painautuvat maahan tai juoksevat pakosalle hyvissä ajoin, ennen kuin niitä ehtii havaita. Talvisin peltopyyparven voi nähdä hangen päällä juoksemassa tai osittain hangen sisään kaivautuneena ruokailemassa. Silloin harvoin, kun parvi lentää, ne viillettävät matalalla pellon pinnassa ”huristavien” siiveniskujen ja lyhyiden liitojen vuorotellessa.

Peltopyyt eivät yövy kiepissä, mutta parvi kaivaa aukealla kuopan lumeen, jossa linnut yöpyvät vieri vieressä.

Oraat, ruohot, rikkakasvien siemenet, jyvät, kukat, lehdet, silmut ja eläinravinto.

Munii toukokuussa 9–20 yksiväristä ruskeankeltaista, ruskeaa tai oliivinvihreää munaa. Pesä kasvillisuuden suojassa pellon reunassa tai niityllä.

Jäljet

Peltopyyn jälki muistuttaa pientä fasaanin jälkeä. Painallus on vajaan viiden senttimetrin mittainen.

Metsästys

Metsästysaika

Peltopyitä voi metsästää ilman pyyntilupaa vain Pohjanmaan sekä Etelä,- Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa lajia metsästetään jonkin verran Suomen riistakeskuksen myöntämien pyyntilupien nojalla. Saalismäärät ovat vuositasolla muutamia tuhansia yksilöitä.

Hoitosuunnitelma

Suomen peltopyykannan hoitosuunnitelmassa (mmm.fi) määritellään toimenpiteet, joilla peltopyykannan taantuminen voidaan pysäyttää ja joita lajin elinkykyisyyden säilyminen vaatii. Hoitosuunnitelman tavoitteena on parantaa peltopyiden elinoloja suomalaisilla peltoalueilla ja palauttaa luonnonvaraisesti lisääntyvä ja elinvoimainen alkuperäistä itäistä peltopyyalalajia edustava kanta maamme viljelyalueille.

Hoitosuunnitelmassa esitellään toimenpiteitä muun muassa elinympäristöjen parantamisesta, maatalouden ympäristötukien hyödyntämisestä, pienpetokantojen kontrolloinnista, kannanhoitomielessä suoritetusta tarhaamisesta ja istutuksesta, lajin alalajipuhtauden turvaamisesta, metsästyksestä, kannanseurannasta, tutkimuksesta ja sen kehittämisestä, sekä koulutuksesta, neuvonnasta, tiedotuksesta, metsästyksen valvonnasta, eri tahojen välisestä yhteistyöstä ja kannanhoidon vastuista.

Toimenpiteissä otetaan huomioon taloudelliset ja sosiaaliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.

Metsästys- ja pyyntiajat

Peltopyy

Tuntomerkit

Esiintyminen

Ravinto

Lisääntyminen

Katso myös