Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan
Kirjaudu sivulle
Kirjaudu sivulle
Valitse kieli

Orava 

Sciurus vulgaris 

Tuntomerkit

Ruumiin pituus 18–24 cm. Häntä 14–19 cm. Paino 200–390 g. Orava vaihtaa karvansa kaksi kertaa vuodessa. Selkä on kesällä ruskea, mutta vaihtuu talvella harmaaksi. Vatsapuoli on aina valkoinen. Pitkä häntä ja tupsupäiset korva pysyvät myös aina samanvärisinä.

orava
Katso video ulkopuolisessa palvelussa.

Orava

Orava

Esiintyminen

Tavataan koko maassa lukuun ottamatta karuimpia tunturi- ja saaristo-olosuhteita. Kannat vaihtelevat vuosien välillä suuresti. Orava elää mieluiten havumetsissä. Sitä tavataan yleisesti myös puistoissa ja puutarhoissa ihmisasutuksen läheisyydessä.

Elintavat ja käyttäytyminen

Orava on sopeutunut kiipeilemään ja elämään puussa. Puusta toiseen hyppäävä orava on tyypillinen näky niin metsässä kuin kaupungissakin. Orava liikkuu päivisin, ja yöksi se hakeutuu puuhun rakentamansa, pallomaisen pesän suojaan.

Ravinto

Kuusen ja männyn siemenet. Huonoina ravintovuosina myös näiden silmut. Kesällä siementen lisäksi marjat, sienet, hyönteiset ja muu eläinravinto.

Lisääntyminen

Oravan kantoaika on 35 vuorokautta. Poikueita syntyy yleensä kaksi vuodessa, mutta ravintotilanne vaikuttaa paljon sekä poikueiden että poikasten lukumäärään. Yleensä poikaset syntyvät huhti-syyskuun välisenä aikana. Poikasia on yleisimmin 3–6. Orava rakentaa pallomaisen pesän puuhun, ja se voi olla myös kolossa tai pöntössä. Oravalla on tyypillisesti käytössä varapesiä, joihin se voi tarvittaessa siirtää poikasensa.

Jäljet

Oravan jälki on metsiemme kolmanneksi runsain lumijälki. Vain jäniksen ja ketun jälkiä on runsaammin. Takajalka on etujalkaa paljon kookkaampi. Takakäpälän jälkipainallus on noin 6 cm pitkä, kun etukäpälän painallus jää alle neljän senttimetrin. Takajalan jäljessä erottuu viisi varvasta, etujalan jäljessä vain neljä. Ohuessa nuoskalumessa jälkeen piirtyy pitkien varpaiden painallukset, mutta paksuun pehmeään hankeen jää vain kuoppa.

Orava liikkuu lähes yksinomaan hyppien. Jälkijono on helppo tunnistaa. Jälkiryhmässä isojen ulospäin suuntautuneiden takajalkojen jäljet osuvat pienempien etujalkojen jälkien etupuolelle. Loikan pituus on 40–80 cm. Oravan jälki alkaa puunjuurelta ja päättyy puunjuureen.

Jätökset

Oravan ulostepapanat ovat tummia, ruskeita tai talvella lähes mustia. Papanat ovat melkein pyöreitä ja läpimitaltaan 5–8 mm. Niissä näkyy hienoksi pilkottuja kasvinosia. Oravan ulosteita löytyy harvoin kesällä, mutta talvisen ruokailupuun alla niitä on säännönmukaisesti.

Metsästys 
Metsästysaika

Orava oli aikoinaan maamme tärkein turkisriistalaji saalismäärien ollessa jopa useita miljoonia vuosittain. Nykyisin vuosisaalis on enää muutamia tuhansia yksilöitä. 

Katso myös

Metsästys- ja pyyntiajat