Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan

Itämerennorppa 

Pusa hispida 

Tuntomerkit

Pituus 100–170 cm. Paino vaihtelee täysikasvuisilla norpilla 50–130 kg:n välillä. Väritys vaihtelee lähes mustasta hopean harmaaseen. Selkäpuolella karvassa on havaittavissa kiehkuran muotoisia kuvioita. Kuono on lyhyt, ja pään sivuprofiilissa on selvä otsapenger. Poskihampaat ovat pienet ja monipiikkiset. 

Pituus 100–170 cm. Paino vaihtelee täysikasvuisilla norpilla 50–130 kg:n välillä. Väritys vaihtelee lähes mustasta hopean harmaaseen. Selkäpuolella karvassa on havaittavissa kiehkuran muotoisia kuvioita. Kuono on lyhyt, ja pään sivuprofiilissa on selvä otsapenger. Poskihampaat ovat pienet ja monipiikkiset. 

Itämerennorppa.

Esiintyminen

Tavataan kaikkialla merialueillamme. Levinneisyyden painopisteet ovat Pohjanlahden ja Suomenlahden perukoissa. Tulee toimeen umpeen jäätyvillä merialueilla. Vuotuiset jäätilanteen vaihtelut vaikuttavat esiintymiseen. Elää yksittäin tai pienissä laumoissa.  

Ravinto

Käyttää ravinnokseen monipuolisesti eri kalalajeja. Saalistaa erityisesti pieniä parvikaloja kuten silakkaa. Syö myös äyriäisiä. 

Lisääntyminen 

Synnyttää yhden poikasen eli kuutin lumiluolaan helmi-maaliskuussa. Kantoaika on 11 kk. Tulee sukukypsäksi 3–6-vuotiaana. 

Metsästys

Itämerennorpan pyynti tapahtuu alueellisen kiintiön puitteissa. Kiintiön vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvarakeskuksen tuottaman kanta-arvion pohjalta. Kiintiön täyttymistä seurataan saaliin ilmoitusvelvollisuudella. Jos kiintiö täyttyy kesken pyyntikauden, Suomen riistakeskus määrää metsästyksen päättymään. 

Hoitosuunnitelma

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman (mmm.fi) päätavoitteena on hallin suotuisan suojelutason säilyttäminen. Itämerennorpan osalta tavoitteena on varmistaa, että lajin suojelutaso ei heikkene vuoteen 2030 mennessä ja että pitkällä aikavälillä saavutetaan myös itämerennorpan suotuisa suojelutaso.

Hoitosuunnitelman tavoitteena on turvata merihyljekantojen elinvoimaisuus ja suotuisa suojelutaso sekä sovittaa yhteen hyljekantojen suojelu ja kalastuselinkeinon toimintaedellytykset. Samalla huomioidaan elinkeinoharjoittajien ja kansalaisten tarpeet sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmat, jotta merihylkeet säilyvät osana Suomen rannikon monimuotoisuutta.