Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan

Harmaahylje eli halli

Halichoerus grypus

Tuntomerkit

Suurikokoisin Suomen vesialueilla esiintyvä petoeläin. Uros voi kasvaa jopa 3 metrin pituiseksi ja yli 300 kilon painoiseksi. Naaras on pienempi, mutta voi sekin kasvaa 2,5 metrin mittaiseksi ja 200 kilon painoiseksi.

Karvapeitteen pohjaväri on harmaa, jossa on tummia täpliä. Värit vaihtelevat. Urokset ovat tummempia kuin naaraat. Pää on iso ja kiilamainen. Kaikki hampaat ovat yksikärkisiä, kulmahampaan kaltaisia.

Esiintyminen 

Hallit kokoontuvat perinteisille ulkosaariston rauhallisille luodoille. Talvisin hallit oleskelevat jäänreunan tuntumassa ja ajojäillä, sillä se on elintavoiltaan vähemmän arktinen kuin norppa. Vuotuinen jäätilanne vaikuttaa hallien esiintymiseen.

Elintavat ja käyttäytyminen

Erityisesti touko-kesäkuun vaihteessa karvanvaihdon aikaan halleja on nähtävissä suurina ryhminä ulkoluodoilla. Tällöin niiden laskenta on mahdollista ilmasta käsin kuvaamalla.

Ravinto

Käyttää ravinnokseen monipuolisesti eri kalalajeja. Tärkeimmät saalislajit ovat silakka ja turska. Tarvitsee noin 7 kg ruokaa vuorokaudessa.

Lisääntyminen

Sukukypsä vasta 3–6-vuotiaana. Kantoaika on lähes vuosi. Synnyttää ajojäille tai rannalle yhden poikasen maaliskuussa.

Metsästys

Harmaahylkeen metsästys ei vaadi pyyntilupaa, vaan metsästys tapahtuu alueellisen kiintiön puitteissa. Kiintiön vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvarakeskuksen tuottaman kanta-arvion pohjalta. Kiintiön täyttymistä seurataan saaliin ilmoitusvelvollisuudella. Jos kiintiö täyttyy kesken pyyntikauden, Suomen riistakeskus määrää metsästyksen päättymään. Saaliiksi on saatu vuosittain muutamia satoja yksilöitä. 

Hoitosuunnitelma

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman (mmm.fi) päätavoitteena on hallin suotuisan suojelutason säilyttäminen. Itämerennorpan osalta tavoitteena on varmistaa, että lajin suojelutaso ei heikkene vuoteen 2030 mennessä ja että pitkällä aikavälillä saavutetaan myös itämerennorpan suotuisa suojelutaso.

Hoitosuunnitelman tavoitteena on turvata merihyljekantojen elinvoimaisuus ja suotuisa suojelutaso sekä sovittaa yhteen hyljekantojen suojelu ja kalastuselinkeinon toimintaedellytykset. Samalla huomioidaan elinkeinoharjoittajien ja kansalaisten tarpeet sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmat, jotta merihylkeet säilyvät osana Suomen rannikon monimuotoisuutta.

Kallo