Haavakkotilanne
Metsästyksenjohtaja ohjeistaa miten toimitaan ammutun laukauksen jälkeen. Mennäänkö katsomaan? Kuinka pitkälle seurataan jälkeä? Tärkeää olisi, että jälkiä ei turhaan sotkettaisi, jotta jäljitys koiralla on helpompaa. Jos eläintä ei löydy, ilmoitetaan siitä metsästyksenjohtajalle, joka tekee päätöksen jatkotoimista. Lupa jäljitykseen vieraalle alueelle kysytään kyseisen alueen metsästyksenjohtajalta. Haavoittamisesta on aina ilmoitettava alueen metsästysoikeuden haltijalle ja pyyntiluvansaajalle. Haavoittunutta eläintä metsästettäessä noudatetaan metsästyslainsäädäntöä normaalisti. Vain SRVA-tehtävillä sitä ei tarvitse huomioida. Haavakon jäädessä metsään pyyntiluvansaaja päättää onko pyyntilupa käytetty. Pyyntilupaehtojen tai metsästysasetuksen/-lain vastaisen eläimen kaadosta metsästyksenjohtajan tulee ilmoittaa poliisille ja luvansaajalle.
Muistilista miten toimia laukauksen jälkeen:
- Laukaukseen jälkeen seurataan eläimen reaktioita ja liikkumista
- Poistetaan patruuna piipusta
- Eläimen jatkaessa matkaa pidetään mielessä eläimen sijainti ampumishetkellä ja merkitään se
- Seurataan jälkeä sivussa, ei sotketa sitä
- Sulalla maalla jälkeä seurataan kytketyllä koiralla mielellään kilometrin verran (verta ei läheskään aina tule heti ampumisen jälkeen)
- Kun nähdään, että eläin on haavoittunut, siirretään passitus tarpeen mukaan eläimen kulkusuunta huomioiden
- Kun koira seuraa sen jälkeä ja passimiehet ovat siirtyneet uusiin paikkoihin, voidaan koira laskea irti
Uusi hirvieläimen pyyntilupa
Uusi hirvieläinten pyyntilupa
”Jos saaliiksi saatu hirvieläin on siten vahingoittunut tai sairas, että se on enemmän kuin puoliksi ihmisravinnoksi kelpaamaton, eikä tämä ole johtunut pyyntiluvansaajasta, Suomen riistakeskus myöntää luvansaajalle maksutta uuden pyyntiluvan.” (lakipykälä)
Metsästyslaki ja eläinsuojelulaki velvoittavat lopettamaan sairaan eläimen, jos henkiin jättäminen aiheuttaa sille kohtuutonta kärsimystä.
Uuden pyyntiluvan ravinnoksi kelpaamattomalle hirvieläimelle hakee aina luvansaaja Oma riista –palvelun kautta (Luvan pääkäyttäjä rooli). Hakemukseen liitetään rhy:n tai eläinlääkärin lausunto, jonka hakija maksaa, ja hyvät valokuvat ruhosta. Jos liitteitä ei ole, voi riistakeskus pyytää rhy:tä tarkastamaan ruhon. Ruhoa ei saa paloitella tai hävittää ennen lupahakemuksen käsittelyä. Hakemuksessa tulee perustella miksi eläin ei ole ravinnoksi kelpaava. Uusi pyyntilupa kannattaa hakea mahdollisimman nopeasti kaadon jälkeen.
Saalisilmoitus ja metsästyksen päättäminen
Jokaisesta metsästetystä hirvieläimestä on tehtävä saalisilmoitus seitsemän vuorokauden kuluessa pyyntihetkestä. Ilmoitus tehdään Oma riista –palvelussa tai riistakeskuksen tekemällä lomakkeella. Saalis on ilmoitettu, kun metsästyksenjohtaja on hyväksynyt saaliskirjauksen Oma riistassa tai paperinen lomake on 7 vrk kuluessa lähetetty riistakeskukselle. Hyväksynnällä metsästyksenjohtaja vastaa ilmoituksen oikeellisuudesta.
Ilmoituksessa on mainittava ampujan nimi ja metsästäjänumero, saaliiksi saatujen eläinten laji ja määrä, niiden sukupuoli, pyyntiajankohta ja pyyntipaikkatieto (oma riista -sovellus kysyy nämä). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sairaita saaliiksi saatuja eläimiä, joista haetaan uutta pyyntilupaa! Yhteisluvassa jokainen osakas huolehtii saaliiden kirjaamisen. Kirjaamiseen kannattaa aina käyttää Oma riista -palvelua! Merkinnät saaliista ja havainnoista kannattaa tehdä päivittäin ajantasaisen ja tarkan riistatiedon tuottamiseksi.
Metsästyksen päättymisilmoitus
Metsästyksen päättymisilmoitus on tehtävä riistakeskukselle 7 vrk sisällä siitä, kun luvat ovat tulleet käytetyiksi tai metsästysaika on päättynyt. Tämä tehdään Oma riista -palvelussa ”Osakkaan metsästyksen päättäminen” ja ”Luvan sulkeminen”
Yhteisluvassa jokainen osakas huolehtii osakkaan metsästyksen päättämisen kunkin hirvieläinlajin osalta ajoissa, jonka jälkeen luvansaaja voi sulkea luvan.