Metsästyksen valvontaa koskeva lainsääntäntö

Metsästystä ja metsästyksen valvontaa säätelevät lait

• Metsästyslaki ja -asetus
• Riistahallintolaki ja -asetus
• Rikoslaki ja -asetus
• Valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista
• Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta
• Ampuma-aselaki
• Luonnonsuojelulaki
• Eläinsuojelulaki
• Maastoliikennelaki
• Hallintolaki
• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden koulutusvaatimuksista

Metsästyksenvalvojan koulutuksessa on perehdyttävä:

1. metsästystä ja metsästyksenvalvontaa koskevaan lainsäädäntöön;
2. hallintotehtävien hoitamista koskevaan lainsäädäntöön; sekä
3. ampuma-aseita koskevaan lainsäädäntöön.

Koulutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota metsästyksenvalvojan oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Metsästyksenvalvoja

Suomen riistakeskuksen julkisena hallintotehtävänä on nimetä metsästyksenvalvojat riistanhoitoyhdistyksiin sekä ohjata ja valvoa heitä (RHL 2 §:n 1 momentin 3 kohta).

Julkisten hallintotehtävien päällikön ohje metsästyksen valvonnasta 7.6.2024.

Kiinnitetään erityistä huomiota riistanhoitoyhdistysten toteuttaman metsästyksen valvonnan toteuttamiseen ja sen kehittämiseen yhteistyössä metsästyksen valvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa.

Riistanhoitoyhdistyksellä voi olla metsästyksenvalvojia (RHL 20 §).

Metsästyksenvalvojaksi voidaan nimittää se, joka:

1. on täyttänyt 18 vuotta
2. on täysivaltainen
3. tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva

Riistanhoitoyhdistyksen julkiset hallintotehtävät

1. Metsästyslaissa tarkoitettujen ampumakokeiden sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitettujen metsästäjätutkintojen järjestäminen
2. Riistavahinkolain 25 §:ssä tarkoitettuihin maastotarkastuksiin osallistuminen
3. Metsästyslain noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten avustaminen metsästyksen valvonnassa sekä
4. Muut riistanhoitoyhdistykselle tämän tai muun lain mukaan kuuluvat julkiset hallintotehtävät

Ampuma-aselain (1/1998) 45 ja 53 a §:n mukaiset todistukset.

Edellä mainittujen tehtävien hoitamisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Riistahallintolaki

Erityiset koulutusvaatimukset

Metsästyksenvalvojaksi sekä ampumakokeen ja metsästäjätutkinnon vastaanottajaksi voidaan nimittää henkilö, joka on:

1. hyväksytysti suorittanut Suomen riistakeskuksen järjestämän kyseisen tehtävän vaatiman koulutuksen; tai
2. hyväksytysti suorittanut aikaisintaan kuusi kuukautta ennen uuden nimityksen hakemista Suomen riistakeskuksen järjestämän kyseisen tehtävän vaatiman kertauskoulutuksen, jos nimittämistä hakeva on jo aikaisemmin nimitetty vastaavaan tehtävään 1 kohdan perusteella.

Kertauskoulutuksen voi tehdä riista.fi-sivuilla ja kuka tahansa voi opiskella metsästyksenvalvoja-asioita.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään tarkemmin 1 momentissa mainituista koulutuksista.

Esitys ja nimittäminen

Riistanhoitoyhdistyksen hallitus tekee esityksen Suomen riistakeskukselle henkilön nimittämisestä metsästyksenvalvojaksi alueelleen (RHA 10 §:n 7 kohta).

Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen päätös.

Esitys on tehtävä 6 kuukauden kuluessa koulutuksesta.

Metsästyksenvalvoja voi toimia usean rhy:n alueella, jos kukin rhy on esittänyt alueelleen.

Kun RHL 20 ja 21 §:n ehdot täyttyvät, Suomen riistakeskus voi nimittää metsästyksenvalvojat (RHL 2 §:n 1 momentin 3 kohta).

Toimihenkilöitä koskevat rajoitukset

Riistanhoitoyhdistyksen metsästyksenvalvojaksi voidaan nimittää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Suomen riistakeskuksen periaatteena on, että nimittämiset tehdään enintään viideksi metsästysvuodeksi.

Esimerkki: 1.8.2026 – 31.7.2031.

Tehtävän voimassaoloaika näkyy Oma riista-palvelun OMAT TIEDOT -näkymässä.

Yhteystiedot näkyvät julkisesti riista.fi-sivuilla.

Metsästyksenvalvojan tehtävät

Seurata metsästyksen ja riistanhoidon lainmukaisuutta toiminta-alueellaan.

Ilmoittaa tarvittaessa havainnoistaan metsästyslain noudattamisen valvonnasta vastaaville viranomaisille, Suomen riistakeskukselle, metsästysoikeuden haltijoille ja metsästysoikeuden omistajille.

Toimia poliisin ja muiden viranomaisten apuna metsästyksen valvonnassa.

Aloite valvontatapahtuman järjestämiseen voi tulla poliisilta, Metsähallitukselta tai Rajavartiolaitokselta.

Riistahallintolaki

Hallintomenettely Suomen riistakeskuksessa ja riistanhoitoyhdistyksissä

Julkisten hallintotehtävien hoitamiseen sovelletaan, mitä hallintolaissa, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, saamen kielilaissa ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa säädetään.

Suomen riistakeskuksessa ja riistanhoitoyhdistyksissä käytettävästä kielestä on voimassa, mitä kielilain (423/2003) 25 §:ssä säädetään.

Lain noudattamisen valvonta

Poliisin, rajavartiolaitoksen ja tulliviranomaisten sekä riistahallintolaissa tarkoitettujen metsästyksenvalvojien tulee toimialueellaan valvoa, että metsästystä koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan.

Valtion omistamilla alueilla lain noudattamista valvovat virkamiehet, joiden tehtäväksi valvonta säädetään tai määrätään.

Maanomistajalla ja metsästysoikeuden haltijalla on oikeus valvoa tämän lain noudattamista alueellaan.

Jos tähän lakiin tai sen nojalla annettuun säännökseen tai määräykseen perustuva velvollisuus laiminlyödään, aluehallintovirasto voi valvontaviranomaisen tai tässä laissa tarkoitetun yhteisön ilmoituksesta taikka sen hakemuksesta, jonka oikeutta tai etua asia koskee, määrätä laiminlyöjän täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty teetetään laiminlyöjän kustannuksella.