Metsästyksen määritelmä
Metsästys tarkoittaa:
Pyyntitarkoituksessa tapahtuvaa riistaeläimen houkuttelemista, etsimistä, kiertämistä, väijymistä, hätyyttämistä tai jäljittämistä.
Luonnonvaraisen riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun.
Pyyntitarkoituksessa koiran käyttämistä riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen.
Pyyntivälineen pitämistä pyyntipaikalla pyyntikunnossa.
Metsästyksen harjoittamisen edellytykset
Metsästysoikeus tai metsästyslupa.
Metsästyskortti eli riistanhoitomaksu suoritettuna.
Ampumakoe tarvittaessa.
Pyyntilupa tai poikkeuslupa tarvittaessa.
Lainmukaiset:
- Aseet ja patruunat
- Muut pyyntivälineet
- Koirien käyttö
- Metsästystapa ja -aika
- Varusteet
Metsästyksen yleiset vaatimukset
Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle (ML 20 §).
Metsästysoikeus
Lailla suojattu ja säädelty oikeus, joka kuuluu alueen omistajalle
- Voi vuokrata metsästysoikeuden tai antaa suullisen tai kirjallisen metsästysluvan
Voi perustua:
- Maanomistukseen
- Vuokrasopimukseen
- Lakiin perustuva oikeus (Pohjois-Suomen ML 8 §:n alue ja yleiset vesialueet)
Kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella
Henkilöllä, jonka kotikuntalain 2 §:ssä tarkoitettu kotikunta on Lapin tai Kainuun maakuntaan kuuluvassa kunnassa tai Kuusamon, Pudasjärven tai Taivalkosken kunnassa, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2014, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla. (ML 8 §)
Yleinen vesialue merellä
Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus metsästää yleisellä vesialueella meressä, sellaisilla yleisellä vesialueella meressä olevilla saarilla ja luodoilla, jotka kuuluvat valtiolle ja joiden hallintaa ei ole kenellekään luovutettu, sekä Suomen talousvyöhykkeellä. (ML 7 §)
Asumattomilla meren ulkosaarilla saa se, jolla on oikeus metsästää vesialueella, harjoittaa vesilintujen pyyntiä maalta toiselle kuuluvalla avoimella rannalla. (ML 24 §)
Yleinen vesialue järvellä
Yleisellä vesialueella järvessä ja tällaisella alueella olevilla valtion omistamilla saarilla ja luodoilla on oikeus metsästää henkilöllä, jonka kotipaikka on kunnassa, johon yleinen vesialue osaksi tai kokonaan kuuluu taikka johon se rajoittuu.
Metsästyskorttia ei tarvita
Koiranohjaajana metsästäjän apuna.
Ajomiehenä tai vastaavalla tavalla avustaa metsästyksessä.
Rauhoittamattomien eläinten ja haitallisten vieraslajien pyydystämisessä (ei ole metsästystä).
Koiran kouluttaminen metsästyslain mukaisesti ei ole metsästystä (ilman pyyntitarkoitusta).
- Maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa
Tiemetsästyskiellot
Riistaeläimen ampuminen yleisen tien tai rautatien yli, samoin eläimen tai ampujan ollessa tällaisella tiellä.
Metsäkanalintujen ampuminen yksityiselle tielle tai ampujan ollessa tällaisella tiellä.
- Vaaraa aiheuttamatta voi ampua yksityisen tien yli.
Yleistä turvallisuutta ei saa vaarantaa tiellä metsästettäessä.
Yleinen tie
- Valtion ylläpitämä tie.
- Opastusmerkit sini- tai vihreänvalkoiset.
- Numeroitu tienumerokartassa.
- Virallinen maastoliikennereitti.
- Tiealue, jonka rajoja ei ole kiinteistötoimituksessa määrätty, ulottuu kahden metrin etäisyydelle ojan tai, missä ojaa ei ole, tieluiskan tai -leikkauksen ulkosyrjästä.
Yksityinen tie
- Eivät ole yleisiä teitä, katuja tai kaavateitä.
- Metsästysoikeus tiealueella kuuluu tien alle jääneen maan omistajalle.
Moottorikäyttöisen kulkuneuvon käytön rajoitukset
Riistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla eikä aluksella tai veneellä moottorin käydessä.
Riistaeläintä ei saa ampua ilma-aluksesta taikka maalla kulkevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta eikä näiden suojasta tai välittömästi pysäyttämisen jälkeen 100 metriä lähempänä näitä eikä myöskään aluksesta tai veneestä moottorin käydessä.
Ei koske haavoittuneen riistaeläimen lopettamista merialueella aluksesta tai veneestä moottorin käydessä.
Metsästysaseen ja metsästysjousen kuljettaminen
Metsästysasetta tai metsästysjousta ei saa ilman luvallista tarkoitusta tai metsästysoikeuden haltijan suostumusta kuljettaa muutoin kuin lataamattomana suojuksessa sellaisella alueella, jolla henkilöllä ei ole metsästysoikeutta tai metsästyslupaa.
Ei koske metsästysalueeseen rajoittuvaa yleistä tietä.
Metsästysaseen tai metsästysjousen on ilma-aluksessa, moottorikäyttöisessä ajoneuvossa sekä aluksessa ja veneessä moottorin käydessä oltava siten, että ase tai jousi on lataamaton ja sijoitettu suojukseen tai suojattuun tilaan.
- Lataamaton (ei patruunaa patruunapesässä, lippaassa saa olla).
- Suojuksessa (pussissa, laatikossa ym.).
- Suojattu tila (ase ei ole helposti käsille saatavissa ajon aikana).
Ei koske aseen kuljettamista merialueella 32 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa (haavoittunut riistaeläin).
Metsästysaseen tai metsästysjousen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa on kielletty.
Asetta saa kuitenkin kuljettaa maastossa virantoimituksessa oleva henkilö, jolle aseen mukanaolo virantoimituksen laadusta johtuen on tarpeen sekä suoritettaessa poliisin pyynnöstä virka- tai virka-aputehtävää esim. SRVA.
Lataamatonta metsästysasetta tai metsästysjousta saa kuitenkin kuljettaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla suojuksessa, suojatussa tilassa tai tilassa, mistä se ei ole välittömästi käytettävissä metsästykseen:
- Jääpeitteisellä vesialueella
- Maastoliikennelain (1710/1995) 13 §:n mukaisella moottorikelkkailureitillä ja maastoon merkityllä kulku-uralla
- Siirryttäessä maastossa vakiintunutta kulku-uraa pitkin tieyhteyttä vailla olevalle majoituspaikalle, majoitusrakennukselle tai kiinteistölle
- Saalista noudettaessa, ja elävänä pyytävää loukkua tai jalkanarua koettaessa sekä
- Kuljetettaessa ampujana toimivaa henkilöä metsästyksenjohtajan ennakkoon osoittamalle ampumapaikalle
Vakiintunut kulku-ura
Vakiintuneella kulku-uralla tarkoitetaan maastossa selkeästi havaittavaa kulku-uraa, jota ihminen on käyttänyt.
Vakiintuneeksi kulku-uraksi voidaan katsoa myös lumipeitteisenä aikana paikallisten ihmisten ja poromiesten vakiintuneet kulku-urat.
Lisäksi tunturialueella ja avomaastossa vakiintuneeksi kulku-uraksi katsotaan suorin reitti lähtöpaikasta majoituspaikalle, majoitusrakennelmalle tai kiinteistölle.
Siirtyminen majoituspaikalle, majoitusrakennukselle tai kiinteistölle on rajoitettu vakiintuneelle kulku-uralle valvonnan selkiyttämiseksi.
- Mikäli 3 kohdassa mainitussa tarkoituksessa voitaisiin kuljettaa metsästysasetta tai -jousta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla missä maaston kohdassa tahansa, hankaloituisi metsästyksen valvonta ja laittoman metsästyksen ehkäiseminen merkittävästi.
Aseenkuljetusluvat
Suomen riistakeskuksen myöntämällä luvalla saa kuljettaa metsästysasetta tai metsästysjousta suojuksessa, suojatussa tilassa tai tilassa, mistä se ei ole välittömästi käytettävissä metsästykseen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa, mikäli kuljetukseen voidaan katsoa olevan hyväksyttävä muu kuin edellä tarkoitettu peruste.
Jousiasetta koskevat yleiset vaatimukset
Jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, tarhatun naalin, ketun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, metsäkauriin, kuusipeuran, villisian, valkohäntäpeuran, japaninpeuran, saksanhirven, muflonin sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien eläinten ampumiseen (ml. minkki, piisami, rämemajava, supikoira, pesukarhu).
Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N).
Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan, metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin tai villisian ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä.
Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen.
Varsijousen käyttäminen metsästykseen on kielletty.
Ampumakoe
Kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut ampumakokeen. Mainittuja riistaeläimiä metsästettäessä ampujana saa toimia myös se, jolla on voimassa oleva todistus muussa maassa suoritetusta vastaavasta ampumakokeesta tai joka antaa riistanhoitoyhdistykselle selvityksen siitä, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä. (ML 21 §)
Metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa jousella metsästävän on suoritettava ampumakoe.
Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet
Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta. Oranssia tai oranssinpunaista väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta.
Edellä 1 momentissa säädetty vaatimus ei kuitenkaan koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta tai metsästysjousella.
Saalisilmoitusvelvollisuus
Metsäkauriista, villisiasta, hilleristä, metsähanhesta, merihanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle 7 vrk:n kuluessa saaliiksi saamisesta.
Koskee myös pyyntiluvanvaraisia hirvieläimiä.
Harmaahylje ja itämerennorppa ilmoitettava viimeistään 3 vrk:n kuluessa.
Karhun kiintiömetsästyksessä välittömästi.
Suden kiintiömetsästyksessä välittömästi (1.1.2026).
Saalisilmoitukset voi tehdä Oma riistan kautta.
Saalisrekisteri
Suomen riistakeskus pitää automaattisen tietojenkäsittelyn avulla saalisrekisteriä, jota käytetään riistakantojen seurantaan ja käytön suunnitteluun, metsästyksen valvontaan sekä tilastojen laatimiseen.
Rekisterinpitäjä saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa saalisrekisterin tietoja riistakantojen seurantaa ja käytön suunnittelua sekä metsästyksen valvontaa varten maa- ja metsätalousministeriölle, riistanhoitoyhdistyksille, Luonnonvarakeskukselle, Metsähallitukselle, metsästyksen valvonnasta vastaaville viranomaisille sekä riistahallintolain (158/2011) 23 §:ssä tarkoitetulle metsästyksenvalvojalle. Tiedot voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla.
Kieltoja ja rajoituksia
Rauhoittamattomilla linnuilla pesintäajan rauhoitus. Ma 25a §
Riistaeläinkohtaiset ase- ja patruunarajoitukset. Ma 16 ja 16 a §
Eläimen ampuminen 150 m lähempänä asuttua rakennusta ilman lupaa kielletty. ML 25 §
HUOM! Supikoiran tai muun haitallisen vieraslajieläimen saa lopettaa ampumalla se pyydystysloukkuun ilman, että ampumiseen tarvitaan metsästyslain mukainen lupa 150 metriä lähempänä olevien rakennusten omistajilta tai haltijoilta.
Riistaeläimen etsiminen pihasta tai puutarhasta ilman lupaa kielletty. ML 25 §
Metsästystarkoituksessa kulkeminen viljelyksillä ennen kuin sato on korjattu kielletty. ML 25 §
Ilma-aseen käyttäminen
Ilma-asetta saa käyttää vain rakennuksen sisällä ja siellä vain variksen, harakan, naakan kesykyyhkyn, oravan, näädän, kärpän ja minkin sekä muun rauhoittamattoman nisäkkään kuin villiintyneen kissan tappamiseen. MA 20 a §
Keinotekoisen valonlähteen käyttö kielletty
Poikkeukset:
- Haavoittunutta tai jalkanarussa olevaa eläintä jäljitettäessä ja lopetettaessa sekä luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa. MA 14 §
- Villisian metsästyksessä keinovalon ja elektronisten tähtäyslaitteiden käyttö on sallittu 10.5.2024 alkaen. ML 33 §
- Supikoiran ja minkin pyynnissä voidaan käyttää keinovaloa ja yötähtäimiä.
Riistaeläinten häiritsemiskielto
Riistaeläimiä ei saa häiritä niiden ollessa sellaisella alueella, jolla asianomaisella ei ole kyseisen riistaeläimen metsästämiseen metsästysoikeutta tai metsästyslupaa. (ML 36 §)
Lehtipuhallin
Lehtipuhallinta saa käyttää vain luolassa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka niitä vastaavissa olosuhteissa olevan tarhatun naalin, ketun, kärpän, oravan, mäyrän sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseksi tai karkottamiseksi. Ma 14 § a
Rautojen käyttäminen
Riistaeläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Raudat on huollettava säännöllisesti. Raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai muille kuin pyydystettäville eläimille.
Rautoja saa käyttää maalla hillerin, kärpän, näädän ja oravan metsästämiseen suojakotelon sisällä sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Tällöin rautojen läpimitta saa olla enintään 20 cm. Suojakotelon suuaukko enintään 8 cm.
Rautoja saa käyttää veden alla euroopanmajavan ja kanadanmajavan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen.
- Rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä.
Koirien pitämiseen liittyvät säännöt
Koirat on pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä 1.3. – 19.8.
Poikkeukset:
- Piha tai puutarha
- Koirille aidattu alue
- Alle 5 kk ikäinen koira
- Kanakoiran ja muun lintukoiran koulutus riistaeläimiä lisääntymisaikana häiritsemättä
- Muun kuin ajavan koiran käyttö lailliseen metsästykseen
- Virka- ja palveluskoirat
- Erityistehtävät (SRVA ym.)
Koira saa olla irti vain maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla (ML 53 §)
- yleistä irtipitoaikaa tai -oikeutta ei ole
Puolentunnin sääntö ajossa tai haukussa (ML 53 §)
- sen jälkeen saa keskeyttää
- sitä ennen keskeyttäminen metsästyksen häirintää
Metsästyslupa ja koulutuslupa erillisiä
- nykyisissä vuokrasopimuksissa sovitaan yleensä myös kouluttamisesta
Koirakokeet ja koiran kouluttaminen
Suomen riistakeskus voi koirakokeen pitämiseksi tai koiran kouluttamiseksi antaa luvan poiketa 51 §:n 1 momentissa säädetystä velvollisuudesta. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei niiden lisääntymisaikana häiritä.
Hirvieläinten rauhoituksen estämättä saadaan hirvieläinten metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä joulukuun loppuun. Vastaavasti saadaan muuhun metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä helmikuun loppuun. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei vahingoiteta.
Suden, karhun, saukon ja ilveksen metsästämiseen käytettävän koiran metsästyskokeiden järjestämiseen ja tällaisen koiran kouluttamiseen on oltava Suomen riistakeskuksen myöntämä lupa. (ML 52 §)
Koiran käyttö hirvieläinten metsästyksessä
Hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 39 senttimetriä.
Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran metsästyksessä saa käyttää 1 momentin mukaan sallittua koiraa vain syyskuun viimeisestä lauantaista 15 päivään helmikuuta
Hirven metsästyksessä koiran käyttö on sallittua myös 1.1.-15.1., muualla kuin poronhoitoalueella.
Pyynnin häiritseminen
Laillisen metsästyksen estäminen tai vaikeuttaminen saattamalla pyyntiväline toimintakunnottomaksi tai häiritsemällä muulla tavoin pyyntiä on kielletty. (ML 31 §)
Oikeus pyydystää ja tappaa rauhoittamaton eläin
Alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin. Tämä oikeus hänellä on silloinkin, kun metsästysoikeus alueella on metsästysvuokrasopimuksella luovutettu toiselle. (ML 48 §)
- Koskee myös haitallisia vieraslajeja
Itselataava ase
Itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu kolme patruunaa, ei saa käyttää metsästyslain 5 §:ssä mainittujen lintujen (ml. rauhoittamattomat linnut) eikä metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämerennorpan, kirjohylkeen ja hallin ampumiseen.
Sellaisen itselataavan aseen, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa, käytön kieltämisestä metsästyksessä säädetään metsästyslain 33 §:ssä. (Ma 16 §)
Metsästyksen johtaminen
Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran sekäsuurpetojen metsästyksessä tulee olla metsästyksen johtaja
Seuruemetsästyksessä on joko metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava läsnä.
Metsästyksen johtajan tai varajohtajan ei kuitenkaan ole oltava läsnä, jos metsästys tapahtuu vahtimalla.
Seuruemetsästyksellä tarkoitetaan metsästystapahtumaa, jossa on läsnä useampi kuin yksi metsästäjä.