Riistakolmio on metsäriistan runsaudenseurantaan kehitetty laskentamenetelmä. Riistakolmiot ovat pysyviä laskentalinjoja, jotka antavat keskimääräisen kuvan metsiemme riistatilanteesta. Kolmiot kertovat myös elinympäristöjen muutosten vaikutuksista.
Tasasivuisen kolmion sivut ovat neljä kilometriä pitkät, joten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Riistakolmiot sijaitsevat metsäisessä maastossa mahdollisimman satunnaisesti. Kolmion muoto ja suuri koko takaavat sen, että reitille sattuu kaikkia metsätyyppejä ja metsän kehitysvaiheita samassa suhteessa kuin alueella keskimäärin.
Laskentalinjat kierretään kaksi kertaa vuodessa. Kesällä lasketaan metsäkanalinnut ja talvella tehdään nisäkkäiden lumijälkilaskenta.
Riistakolmioita on perustettu lähes 1 800 kappaletta. Vuosittain lasketaan noin tuhat kolmiota. Laskentaan osallistuu vuosittain noin 7 000–8 000 vapaaehtoista metsästyksen harrastajaa. Tulokset käsittelee Luonnonvarakeskus.
Kesälaskennan tuloksena saadaan metsäkanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko) alueelliset tiheydet (lintuja/km²) ja kesän poikastuotosta kertovia tunnuslukuja. Tuoreita laskentatuloksia voidaan hyödyntää metsäkanalintujen metsästysaikojen säätelyssä ja verotuksen suunnittelussa.
Etelä- ja Länsi-Suomen viljelymaiden riistan runsautta arvioidaan talvisin lumijälkilaskennoin peltoriistakolmioilla. Peltoriistakolmion sivut ovat kaksi kilometriä, joten laskentareitin kokonaispituus on kuusi kilometriä.
Lisää tietoa riistakolmioista ja laskennan tuloksista (www.riistakolmiot.fi, Luke)